Jykevä keskusteluavaus

Chimamanda Ngozi Adichie: Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä. Suom. Sari Karhulahti. Otava, 2017, 45 s.

Feminismi on sana, johon liittyy tunnelatausta. Jopa sukupuolten tasa-arvoa kannattavat saattavat suhtautua nihkeästi itse termiin ja siihen liittyviin mielleyhtymiin.

Sitäkin tärkeämpi on nigerialaisen Chimamanda Ngozi Adichien esseekirja Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä, joka jaettiin viime keväänä kaikille yhdeksäsluokkalaisille osana Itsenä olemisen tärkeydestä (ISOT) -hanketta.

Teos on painokas puheenvuoro. Adichie korostaa tarkoittavansa feministillä ketä tahansa, ”joka myöntää, että sukupuoli aiheuttaa ongelmia ja että meidän on löydettävä niihin ratkaisu”.

Teksti on helppolukuista ja ymmärrettävää, ja kirjailija ammentaa runsaasti omista kokemuksistaan. Tämä on sekä vahvuus että heikkous, sillä Adichien etenkin nigerialaisesta kulttuurista poimimat esimerkit naisten kohtelusta eivät ole universaaleja.

Suomessa yksin hotelliin tulevaa naista ei pidetä lähtökohtaisesti seksityöläisenä ja tarjoilijat puhuttelevat yhtäläisesti sekä naisia että miehiä. Tämä ei tarkoita, että sukupuolten tasa-arvo toteutuisi Suomessakaan, mutta esimerkit ovat vahvasti kulttuurisidonnaisia. Tämä on harmittavaa etenkin nuoria lukijoita ajatellen, sillä suoraan omaa kulttuuriamme käsittelevä essee ajaisi asiaa tehokkaammin.

Adichien napakka essee jättää valitettavasti myös toivomisen varaa. Hän käsittelee sukupuolta täysin binäärisesti, eikä ota huomioon muunsukupuolisuutta.

Lisäksi hän julistaa perustelematta, että ”kulttuurimme ei määrää, millaisia olemme”. Väite on vähintäänkin ongelmallinen, sillä sukupuoliin kohdistuvat asenteet, niin tiedostetut kuin tiedostamattomat, ovat juuri kulttuurisesti määrittyneitä ja kasvatuksessa omaksuttuja. Kulttuuria voi pyrkiä muuttamaan, mutta se ei ole pelkästä tahdosta kiinni.

Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä on kiinnostava ja puhutteleva kirja, mutta ei ongelmaton. Samalla viestillä voisi tehdä hieman perustellummankin tekstin, joka palvelisi tarkoitustaan paremmin.

| Tuukka Hämäläinen

Hyvää: Helppolukuinen ja terävä.

Huonoa: Binäärinen sukupuolikäsitys. Kulttuurisidonnaiset esimerkit.

Erityistä: Tärkeä ja ajankohtainen viesti, niin nuorille kuin aikuisillekin.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.