Lappeenrantalainen Heli Pukki kiteytti vahingossa vuoden 2020 erikoisuuden yhteen lauseeseen kalenteripyyhkeessään, katso kuvat lapsuuden keittiöpyyhkeitä esittelevästä näyttelystä Savitaipaleelta

Kalenteripyyhe on käyttöesine 1960-luvulta. Retrobuumi nosti sen keräilykohteeksi ja takaisin kotimaisille tuotantolinjoille. Savitaipaleella niitä on nyt nähtävillä kymmeniä.

Mika Strandén

Heli Pukin mukaan hänen tekemiinsä kalenteripyyhkeisiin kietoutuu aina sekä odotuksia että sen hetken kuvitustyyliä ja ajan henkeä. Sitä hän katsoo myös lapsuutensa pyyhkeistä. – Niistä tunnistaa ajan kuvan ja ajalle tyypillisen designin.
Heli Pukin mukaan hänen tekemiinsä kalenteripyyhkeisiin kietoutuu aina sekä odotuksia että sen hetken kuvitustyyliä ja ajan henkeä. Sitä hän katsoo myös lapsuutensa pyyhkeistä. – Niistä tunnistaa ajan kuvan ja ajalle tyypillisen designin.

"Ja muutama muuttuja mausteeksi matkaan."

Lappeenrantalainen kuvittaja Heli Pukki on suunnitellut ja tehnyt kalenteripyyhkeitä kohta kymmenen vuotta. Ensimmäiset pyyhkeet oli tilattu kuvitustyö kotimaiselle tekstiilivalmistajalle vuonna 2014, mutta sen jälkeen hän on tehnyt kalentereita omissa nimissään.

Pukin töille ovat ominaisia mietelauseet ja runonpätkät, ja niitä hän keksii ja kirjaa ylös myös kalenteripyyhkeisiinsä. Jutun aloittanut lause oli sanailua vuoden 2020 kalenteripyyhkeestä.

– Tuo "muutama muuttuja" on sekä kylmännyt että naurattanut, tekijä kertoo nyt ensimmäisen koronavuoden jälkeen.

Kalenterin kuvassa Pukille tyypilliset hahmot kokkaavat, ja karhu huudahtaa "Oho!", kun jokunen pyörykkä liikaa holahtaa ketun hämmentämään soppaan. Pyöryköistä tuntuu puuttuvan vain covid-19:lle ominaiset sakarat.

Heli Pukki

Helin Pukin suunnitteleman vuoden 2020 kalenteripyyhkeen lausahdus ennakoi vuoden varrella eteen tullutta asiaa varsin hyvin.
Helin Pukin suunnitteleman vuoden 2020 kalenteripyyhkeen lausahdus ennakoi vuoden varrella eteen tullutta asiaa varsin hyvin.

Tunnistettavaa ajankuvaa markkinoille 1950-luvulla

Kalenteripyyhkeen keksijä on pyyhkiytynyt historiaan, mutta niitä on ollut markkinoilla Yhdysvalloissa 1950-luvulta lähtien.

Suomessa astiapyyhkeen ja seinäkalenterin yhdistänyt innovaatio on tullut tutuksi 1960-luvulla, ja se lienee tuttu sisustuselementti mummolan, tai miksei myös omalta, seinältä kaikille 1960–1970-lukujen lapsille.

Heli Pukkikin (s. 1969) muistaa liinat lapsuudestaan, ja näkee tekijänä niissä myös muuta kuin pelkkiä muistikuvia.

– Liinojen kuvitusten design on aina tunnistettavaa ajankuvaa.

– Kalenteripyyhkeissä näkyivät aikakauden graafisen suunnittelun virtaukset ja suosikkivärit, Anna-Kaisa Huusko vahvistaa A-lehtien verkkosivun meillakotona.fi jutussa maaliskuussa 2020.

Hänen mukaansa 1960-luvulla suosittiin räväköitä perusvärejä, 1970-luvulla niiden rinnalle tuli murrettua metsänvihreää, ruskeaa, beigeä ja oranssia, kun 1980-luku puolestaan suosi söpösteleviä pastellisävyjä.

Keittiölle tyypillisinä somistusesineinä kalenteripyyhkeissä oli yleensä keittiöön liittyviä aiheita, kuten kippoja, kuppeja, sieniä ja vihanneksia. Suosittuja olivat myös luontoaiheet kuten kasvit, eläimet ja maisemat.

Menneiden vuosien teemoihin ja trendeihin voi tutustua parhaillaan Savitaipaleella.

Mika Strandén

Keittiötarvikkeet, kuten kipot, kupit ja kasvikset olivat suosittuja kalenteripyyhkeiden kuvituksia, samoin kuin eläin- ja muut luontoaiheet.
Keittiötarvikkeet, kuten kipot, kupit ja kasvikset olivat suosittuja kalenteripyyhkeiden kuvituksia, samoin kuin eläin- ja muut luontoaiheet.

Mika Strandén

Kalenteripyyhkeiden kuvitus ja niissä käytetyt värit ovat saaneet uusia sävyjä vuosikymmenten varrella.
Kalenteripyyhkeiden kuvitus ja niissä käytetyt värit ovat saaneet uusia sävyjä vuosikymmenten varrella.

Vanhat pyyhkeet kestäneet hyvin käyttöä

Savitaipaleen käsityöasemalla on esillä Kaija Viirun (s. 1956) keräämiä kalenteripyyhkeitä, joista vanhimmat ovat vuodelta 1965. Joitakin yksittäisiä vuosia puuttuu vuosikymmenten ketjusta, ja joiltakin vuosilta malleja on vertailtavaksi asti.

Käsityöaseman seinille on ripustettu kaikkiaan 65 erilaista pyyhettä, ja viikattuja kalenterivuosia löytyy laatikollinen lisää – ne, jotka eivät mahtuneet esille.

Kalenteripyyhkeiden kuvitusten design on aina tunnistettavaa ajankuvaa. — Heli Pukki

Etelä-Saimaa ei tavoittanut Kaija Viirua kertomaan keräilyharrastuksestaan, mutta Länsi-Saimaan Sanomien jutun mukaan hän on kerännyt kalenteripyyhkeitä parikymmentä vuotta lähinnä huvikseen ja saanut niitä paljon myös lahjaksi oman aktiivisen etsiskelynsä lisäksi.

Kalenteripyyhkeet olivat aikansa käyttöesineitä, ja kalenterinvuoden päätyttyä pyyhe siirtyi tavallisesti käyttöön.

Käytäntö näkyy myös käsityöaseman näyttelyssä: osa pyyhkeistä on kovastikin käytettyjä. Kangas on silti edelleen paksua ja materiaali vahvaa, ja väritkin säilyneet, mikä tuo esillä oleviin kalenteripyyhkeisiin vielä yhden näkökulman mahdollista vuosien vertailua varten.

– Entisaikaan käytetyt materiaalit olivat kestävämpiä. Pellava pysyy hyvänä pitkään ja tuntuu vain vahvistuvan käytössä, Savitaipaleen käsityöaseman yhteisön vetäjä Pirkko Purtonen toteaa.

Suomalaisten kalenteripyyhkeiden painaminen alkoi kotimaisilla tekstiilitehtailla, kuten Tampellan pellavatehtaalla, jossa oli painettu moderneja ja värikkäitä painokangaskuoseja astiapyyhekankaisiin jo 1950-luvulla. Kalenteripyyhkeet olivat luontevaa jatkoa näille.

Tekstiiliteollisuuden siirryttyä maasta pois myös kalenteripyyhkeiden design alkoi muuttua.

Mika Strandén

Kaija Viirun keräämien kalenteripyyhkeiden joukossa eksoottisin liinavaate vie Australian alkuperäisväestöstä tuttuihin aiheisiin, joita Pirkko Purtonen osoittaa Savitaipaleen käsityöasemalla.
Kaija Viirun keräämien kalenteripyyhkeiden joukossa eksoottisin liinavaate vie Australian alkuperäisväestöstä tuttuihin aiheisiin, joita Pirkko Purtonen osoittaa Savitaipaleen käsityöasemalla.

Tässä aiheiden ja värien vaihtelua vuosikymmenten varrelta:

Mika Strandén

Savitaipaleen käsityöasemalla esillä olevat kalenteripyyhkeet alkavat vuoden 1965 tyylinäytteestä.
Savitaipaleen käsityöasemalla esillä olevat kalenteripyyhkeet alkavat vuoden 1965 tyylinäytteestä.

Mika Strandén

Kalenteripyyhkeistä kuvastuu oman aikakautensa muoti, ja 1970-luvun pyyhkeet olivat hyvin värikkäitä.
Kalenteripyyhkeistä kuvastuu oman aikakautensa muoti, ja 1970-luvun pyyhkeet olivat hyvin värikkäitä.

Mika Strandén

Kalenteripyyhkeistä kuvastuu oman aikakautensa muoti, ja 1970-luvun pyyhkeet olivat hyvin värikkäitä.
Kalenteripyyhkeistä kuvastuu oman aikakautensa muoti, ja 1970-luvun pyyhkeet olivat hyvin värikkäitä.

Mika Strandén

1980-luvulla suosittuja olivat kuva-aiheet tytöistä ja pojista.
1980-luvulla suosittuja olivat kuva-aiheet tytöistä ja pojista.

Mika Strandén

Söpöstelevä tyyli tuli kalenteripyyhkeisiin 1980-luvulla.
Söpöstelevä tyyli tuli kalenteripyyhkeisiin 1980-luvulla.

Mika Strandén

Söpöstelevä tyyli tuli kalenteripyyhkeisiin 1980-luvulla, jolloin suosittuja olivat myös kuva-aiheet tytöistä ja pojista.
Söpöstelevä tyyli tuli kalenteripyyhkeisiin 1980-luvulla, jolloin suosittuja olivat myös kuva-aiheet tytöistä ja pojista.

Mika Strandén

Söpöstelevä tyyli tuli kalenteripyyhkeisiin 1980-luvulla ja jatkui 1990-luvulla.
Söpöstelevä tyyli tuli kalenteripyyhkeisiin 1980-luvulla ja jatkui 1990-luvulla.

Mika Strandén

Söpöstelevä tyyli tuli kalenteripyyhkeisiin 1980-luvulla ja jatkui 1990-luvulla.
Söpöstelevä tyyli tuli kalenteripyyhkeisiin 1980-luvulla ja jatkui 1990-luvulla.

Keräilijöiden kiinnostuksen tuore kohde

Kaija Viiru kertoo hankkineensa kalenteripyyhkeitä myös kirpputoreilta, mutta pitävänsä hankintahinnat maltillisina, muutamassa eurossa.

Kalenteripyyhkeiden alkuperäisen suosion salaisuus oli kätevyyden ohella juuri edullinen hinta. Ne olivat halpoja ja harmittomia lahjatuotteita.

Nyttemmin kalenteripyyhkeistä on tullut suosittuja keräilyesineitä. Internetin kauppapaikoilta löytyy niin nostalgisia kuin uusiakin pyyhkeitä ostettavaksi, ja retroinnostuksen myötä kotimaiset tekstiiliyritykset ovat jälleen alkaneet suunnitella niitä mallistoihinsa 2000-luvulla.

Heli Pukki ajattelee kalenteripyyhkeiden suunnittelulla liittyvänsä osaksi historian ketjua ja perinnettä. Hänen mukaansa kalenteripyyhe on tärkeä, mutta aikaan sidottuna myös vaikea tuote.

– Niissä on oma jännityksensä, sillä ne haluaa pois hyllystä ennen vuoden vaihtumista.

Pukki kertoo valmistavansa vuosittain yhdellä mallilla runsaat 200 kalenteripyyhettä, joista muutamia on saatettu kysyä vielä vuosien jälkeenkin, mutta keräilijöitä hän ei usko kaupassaan käyneen.

Vuoden 2020 ilmestyksellisen kalenteripyyhetekstin perusteella sekin voisi nyt olla mahdollista, mutta myös tämän vuoden pyyhkeet koristavat jo muita paikkoja.

Kaija Viirun keräämiä kalenteripyyhkeitä Savitaipaleen käsityöasemalla (Kievarintie 1) maaliskuun loppuun ma kello 12–17 ja to kello 10–15.

Lähteinä käytetty Länsi-Saimaan Sanomia (14.1.2021) ja meillakotona.fi-sivuston juttua (4.3.2020).

Mika Strandén

Moni kotimainen tekstiilivalmistaja on ottanut kalenteripyyhkeet takaisin mallistoihinsa nostalgiainnostuksen ja retroilubuumin myötä.
Moni kotimainen tekstiilivalmistaja on ottanut kalenteripyyhkeet takaisin mallistoihinsa nostalgiainnostuksen ja retroilubuumin myötä.

Savitaipaleen käsityöasema

Vapaamuotoinen yhteisö

Toiminut syksystä 2018 osoitteessa Kievarintie 1.

Käsityötyöharrastajien vapaaehtoinen ja -muotoinen yhteisö, jossa aktiiveja 20 ja postituslistalla runsaat 60 henkeä.

Harrastajat pääasiassa savitaipalelaisia, mutta koneita ja laitteita on ajettu käyttämään myös Lappeenrannasta, Lemiltä ja Taipalsaarelta.

Pitää säännöllisesti näyttelyitä tiloissaan, joissa on myös monia mahdollisuuksia harrastaa käsitöitä 24/7-periaatteella, sillä tiloihin saa tarvittaessa oman avaimen eikä talossa ole asukkaita.

Mika Strandén

Heli Pukin vuoden 2021 loppuunmyydyn kalenteripyyhkeen toiveikas lausahdus on taltioitu myös vuosikalenterin paperiseen versioon.
Heli Pukin vuoden 2021 loppuunmyydyn kalenteripyyhkeen toiveikas lausahdus on taltioitu myös vuosikalenterin paperiseen versioon.

Juttua muokattu 26.1. kello 10.40: muutettu tietoa Kaija Viirun tavoittamisesta.

Uusimmat uutiset