Korona katkaisi The Rivetin lupaavan nousun, muttei selkärankaa, vaikka läheltä piti – Lappeenrantalainen hard rock -yhtye aloittaa perinteisen, keväältä siirtyneen metallimusiikkitapahtuman Skinnarilassa torstaina

The Rivet syntyi kitaravirtuoosien fanituksesta ja yhteissoiton ilosta. Ilo rakoili, kun lappeenrantalaisbändin kalenteri tyhjeni ja mieli musteni, vaikka vuodesta piti tulla hyvä.

Mika Strandén

Joutsenossa syntynyt Jukka Pesu muutti teini-iässä Skinnarilaan rivitaloon, jonka autotallissa sai soittaa rumpuja niin lujaa kuin halusi.
Joutsenossa syntynyt Jukka Pesu muutti teini-iässä Skinnarilaan rivitaloon, jonka autotallissa sai soittaa rumpuja niin lujaa kuin halusi.

Esikoisalbumi maalasi pirun seinälle.

Lappeenrantalainen hard rock -yhtye The Rivet oli tehnyt sen parissa tiiviisti työtä sekä musiikillisesti että muilta osin, ja helmikuussa julkaistu levy oli juuri sellainen kuin sen pitikin olla: sisälsi bändiä eri keikkapaikoille myyvää musiikkia.

– Hyviä ja isoja juttuja, jollaisia ei oltu aiemmin saatu tehdä, oli sovittu aiempaa enemmän, laulaja-kitaristi Jukka Pesu kertoo.

Matto vetäistiin bändin alta maaliskuussa, eikä sen takaisin saamisesta ole toistaiseksi minkäänlaista tietoa.

Tulen kanssa The Rivet tosin leikitteli itse, kun mietti nimeä pitkäsoitolle.

– Soitto ei oikein onnistunut treeneissä, ja siitä lähti se kielellinen kikkailu, ettei tätä taida olla tarkoitettu ihmisille.

Levyn kannessa lukee NFHC, mikä on lyhenne englanninkielen sanoista not for human consumption ja tarkoittaa vapaasti suomennettuna "ei ihmiskäyttöön". The Rivet sai soittaa esikoisensa kerran keikalla helmikuussa, ja keikkatauko päättyy Skinnarilassa torstaina.

The Rivet on perustettu vuonna 2015, ja se on Sammonlahden yläkoulussa toisensa tavanneiden, 1990-luvun alussa syntyneiden soittajien ensimmäinen varsinainen bändi. Pesu kirjoittaa sanat lauluihin ja tuo pöytään niiden sävellysaiheet, joihin bändin basisti Sami Turku ja rumpali Lauri Kutvonen lisäävät koukut ja mausteet treenikämpällä, joutsenolaisessa teollisuushallissa.

Pesu kirjoittaa ja laulaa englanniksi tarkoituksella.

– Tykkään kirjoittaa englanniksi, ja kieli istuu minusta paremmin raskaaseen rockiin kuin suomi. Suomeksi tekisin kevyempää musiikkia.

Englanti ja raskas rock luonnistuvat melkoisen hyvin myös Pesun esikuvilta, joiden vuoksi hän aikoinaan tarttui sähkökitaraan: Eddie Van Halen ja Slash (Guns n' Rosesin kitaristi Saul Hudson).

– Gunnarit olivat ensimmäinen löytö, ja bändissä vetosi sen silottelematon ja suoraviivainen rock.

Pesun fanittamisessa ja oman musiikin tekemisessä osui genre kerralla kohdilleen, sillä vaikka The Rivetin soittajat kuuntelevat kaikkea, yhteinen musiikkimaku kulminoituu 1980-luvun kitaravirtuoosien soittamassa raskaassa rockissa.

– Pidämme täällä yllä kasarihenkeä lähinnä musiikillisesti, emme niinkään pukeutumisella, mustissa vaatteissa kantaravintolassaan istuva Pesu tarkentaa.

1980-luvun raskaan musiikin rokkaajat olivat tiluttelutaitonsa ohella tunnettuja sekä kirkuvan värisistä vaatteista että tyköistuvista sukkahousuista.

Mika Strandén

Korona katkaisi The Rivetin esikoislevyn julkaisulla lupaavasti käynnistyneen vuoden. Jukka Pesu kertoo kynäilleensä uutta materiaalia, jotta hiljainen aika olisi bändille hyödyksi.
Korona katkaisi The Rivetin esikoislevyn julkaisulla lupaavasti käynnistyneen vuoden. Jukka Pesu kertoo kynäilleensä uutta materiaalia, jotta hiljainen aika olisi bändille hyödyksi.

Jukka Pesun lasissa on Teerenpelin mallasviskiä, limeä ja inkivääriä sisältävä Viskimuuli. Hän kuvaa pitkää juomaa raikkaaksi ja ajattelee The Rivetin olevan sellainen vaihtoehto Etelä-Karjalan metallinmakuisessa musiikkikentässä.

Aatteet eivät ole niin mustat kuin vaatteet.

– Soundimaailmamme on erilainen, eikä niin synkkää päätyä kuin monilla muilla bändeillä, Pesu vertaa.

En helposti vaivu synkkyyteen, mutta kyllä treenaamisesta ei mitään varten meinasi kadota mieli. — Jukka Pesu

– Meillä on tahtoa tehdä myös kevyempää materiaalia, joka tuo vaihtelua esimerkiksi albumikokonaisuuden luomiin tunnetiloihin ja katkaisee kaahausta, hän jatkaa.

Synkässä päädyssä Pesu tosin kertoo bändin käyneen, kun kalenteri tyhjeni. Soolokitaristi lopetti bändissä, eikä hommassa tuntunut olevan mitään järkeä, kun ei tiennyt tulevasta.

– En helposti vaivu synkkyyteen, mutta kyllä treenaamisesta ei mitään varten meinasi kadota mieli.

Epätodellinen fiilis soti sekä bändin tarkoitusta että soittajien tunteita vastaan.

– Kehittyminen ja soittamisen ilo on syy tehdä tätä yhdessä.

Pesulle tarkoitus valkeni 15-vuotiaana, jolloin hän ensi kertaa ajatteli bändiä oman soittoharrastuksen ympärillä. Soittaminen oli alkanut rummuista, joita Pesu paukutti yksikseen rivitalon autotallissa Skinnarilassa.

Jo tuolloin kitaransoitto oli osa ruumiinkieltä.

– Voitin teini-ikäisenä ilmakitaransoittokilpailun Kaamospuhalluksessa, ja sen palkinto oli kitara. Ensimmäinen kitarani.

Kaamospuhallus on Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimen järjestämä perinteinen päihteetön tapahtuma.

Kitara korvasi palikat, kun se vei vähemmän tilaa ja kun sitä ei tarvinnut soittaa kylmässä autotallissa talvisin.

Mika Strandén

Lappeenrantalaiset raskaan rokin raatajat istuvat useimmiten Lucky Monkeysissä. The Rivet on musiikillisesti metallia kevyempää, ja Jukka Pesun kantapaikka kuin sitä ilmentäen Teerenpeli.
Lappeenrantalaiset raskaan rokin raatajat istuvat useimmiten Lucky Monkeysissä. The Rivet on musiikillisesti metallia kevyempää, ja Jukka Pesun kantapaikka kuin sitä ilmentäen Teerenpeli.

Kaahausta, raikasta, vauhdikasta. Sanat toistuvat Pesun puheessa, kun hän luonnehtii The Rivetin musiikkia. Biisintekijän ja laulaja-kitaristin mukaan sen pitäisi olla kuin lyönti vasten kasvoja, niitata nuotit tajuntaan.

Pesu työskentelee Eksotella ensihoidossa, mutta ennen alan amk-tutkintoa tutuksi tulivat rakennustyömaat. Niiltä löytyvissä laatikoissa toistui sana, joka sopi nimeksi sellaista musiikkia soittavalle yhtyeelle.

Rivet on niitti suomeksi.

– Se kuulosti iskevältä, hän kertoo bändin nimen etymologiasta.

Bändille löytyi nimi Pesun arkielämästä, ja sieltä hän kertoo kaivelevansa myös tekstiensä tykötarpeet ja sävellysaihioidensa melodiamaisemat.

– Tykkään ajatella ja pyöritellä asioita korvieni välissä sekä tehdä havaintoja seuraamistani jutuista. Kun melodia alkaa soida päässä, mietin sille sopivaa mielenmaisemaa, Pesu kuvaa.

Arkisia tarinoita ja mielenmaisemia on keikkasetissä EP:n ja LP:n verran omia kappaleita, ja niitä on Etelä-Karjalan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lisäksi käyty soittamassa Baltiassa ja Keski-Euroopassa.

Levyjulkaisut ovat monesta musiikin kuluttajasta vanhanaikaisia, mutta Pesu pitää niitä kuin ravintolamenuina, bändistä kertovina kokonaisuuksina. LP toi The Rivetille keikkoja kalenteriin, ja EP:n kohdalla tarjoilukin tuntui maistuvan.

– Euroopan-kiertueelta ei tarvinnut levyjä kantaa takaisin kotiin, kun kuulijat ostivat ne.

Mikä

Musta Wappu

LUT:n harrasteyhdistyksen, Pikametallimiehet ry:n, järjestämä perinteinen raskaan musiikin tapahtuma.

Keväältä syksyyn siirtynyt, kaikille avoin tapahtuma soi Lappeenrannan ylioppilastalon Kellarissa 17.9.

Ovet avautuvat kello 20, ja viisi bändiä soittaa tunnin setin kello 20.30 alkaen tässä järjestyksessä: The Rivet, Takalaiton, Soul of Eternity, Deathproof ja Horizon Ignited.