Taideoppilaitosten yhteisponnistus Terve metsä onnistuu hienosti

Terve metsä! - suomalaisen musiikin draamallinen konsertti. Idean äiti ja musiikkivalinnat: Marjukka Pola, käsikirjoitus ja ohjaus: Marika Kesseli, kapellimestari: Inka Puhakka, Lappeenrannan musiikkiopiston sinfoniaorkesteri, kaupunginorkesteri, musiikkiluokat, tanssiopisto, kuvataidekoulu, Taito-käsityökoulu, Taidekoulu Estradi, Pave Maijanen, Petter Sairanen ja Petja Pulkkinen.

Kävinkö konsertissa? Vaiko näytelmässä? Vai sittenkin tanssiteatterissa — tai musiikkiteatterissa?

Oli miten oli, kyllä kannatti.

Monta eri taiteenalaa, kymmenittäin lapsia ja nuoria, iso joukko ammattitaiteilijoita. Nämä kaikki ovat pistäneet hynttyyt yhteen tavalla, joka tekee mahdottomaksi kategorioida esitys yhden taiteenalan alle. Vaikka yläpalkissa lukee konsertti, Terve metsä! on vaikka mitä muutakin.

Musiikki vie mennessään ja kuljettaa tunnelmasta toiseen. Tarinan perusidean esittänyt Marjukka Pola on valinnut kappaleet Suomi 100 -teemalla. Mukaan mahtuu niin kansansävelmää ja Oskar Merikantoa kuin Ultra Brata ja Ellinooraa.

Lavalla kuullaan sekä rauhallisia solistiosuuksia että näyttäviä ja vauhdikkaita lapsikuoroesityksiä.

Laulusolisteina kuullaan Tiina Keskisaarta, Risto Savolaista, Anna-Kaisa Makkosta, Sharon Nikkaria sekä Pave Maijasta.

Tunteellinen siili, onko ihanampaa. Musiikkiluokkien kuoro on elementissään esittäessään Mauri Suménin laulusarjan Ritmo Animale. Lava kuhisee pupuja, hiiriä, kettuja ja muita metsän eläimiä, eikä energinen meno voi olla tarttumatta katsomoonkin.

Lappeenrannan kaupunginorkesteri ja musiikkiopiston sinfoniaorkesteri muodostavat ison kokoonpanon, joka soi hienosti Inka Puhakan johdolla.

Esitys kietoutuu Marika Kesselin kirjoittaman tarinan ympärille. Siinä vaari (Petter Sairanen) ja poika (Petja Pulkkinen) jutustelevat telttaretkellä Saimaan rannalla.

Heidän sananvaihdossaan ammottaa sukupolvien välinen kuilu. Vaari haluaa pois Lappeenrannan hälinästä ja hulinasta, mikä huvittaa maailman suurkaupungeissa varttunutta poikaa.

Vaarin isä kuoli Äyräpäällä, poika aikoo kieltäytyä armeijasta. Vaari paistaa makkaraa, poika julistautuu vegaaniksi. Vaari ihastelee kaunista aamua, poika näprää säätiedot esiin teltan sisällä kännykällään.

Keskustelu avaa paitsi parivaljakon yksityiselämän kipukohtia, myös joitakin näkymiä Suomen historiaan ja yhteiskunnan muutokseen.

Tanssijoiden mukana saliin hulmahtaa kaikki neljä vuoden aikaa. Orkesteri soittaa Panu Aaltion musiikkia elokuvasta Metsän tarina, tanssiopiston tytöt tanssivat. Kaunista.

Tanssijat palaavat myöhemmin lavalle yhdessä taidekoulu Estradin sirkuslaisten kanssa hip hop –tunnelmissa, ja musiikkiopiston bändi lyö tahtia.

Kuvataidekoulun ja Taito-käsityökoulun oppilaiden kädenjälki näkyy lavastuksessa, puvustuksessa ja salin somistuksessa.

Yhteistyössä on voimaa. Monella taholla on uurastettu, ja nyt on aika nauttia.

Terve metsä! on riemastuttava, mutta myös herkistävä kokonaisuus. Veikkaan, että viimeistään viimeisen biisin aikana on monella tippa linssissä katsomossa.

Kaisa Juntunen

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.