Ihmiset sodan keskellä

Sodan värit — Värivalokuvia talvi- ja jatkosodasta.Etelä-Karjalan museo 22.4.–5.11.2017

Esko Töyri

Paavolainen ja Aunuksen vedet ovat sotakuvastomme keskeistä tarinaa. Kim Borg lavastaa kuvaustilannetta.

Komean näyttelyn on Lappeenrannan Linnoituksessa sijaitseva Etelä-Karjalan museo saanut aikaan maamme itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Sodan värit tuovat esiin tavallisen ihmisen näkökulmaa, sodan kokemista arjessa ja kotirintamalla. Toki mukana on sodan dokumentaatiotakin, tuhoa, menetystä, taistelua.

Silti näyttelyn teemaksi kasvavat ihmisen asema ja kokemukset sodan varjossa. Tämä osuus tulee upeasti kuvissa esille — niissä on pysäyttävää tunnelmaa, traagista läsnäoloa. Näyttelyn kuraattoreina ovat olleet Mikko Pekari ja Kalevi Keskinen. Näyttely pohjautuu heidän laatimaansa Sodan värit -kirjaan. Kuvien löytäminen ja tuominen julkisuuteen on kulttuuriteko.

Näyttelyn kuvat ovat kauttaaltaan upeita. Niissä on kuvaustilanteiden ainutkertaisuuden vahva tuntu. Sodan läsnäolon aistii, vaikka kuvattaisiinkin tavallisen ihmisen arjen muuttumista kriisitilanteessa. Jotkut kuvat jäävät erityisesti mieleen. Naisten työn merkitys kotirintamilla kasvoi entisestään, siitä on hieno otos Alastarolta, jossa levähdetään sadonkorjuun tuoksinassa.

Sykähdyttävää on myös katsoa vihkiparin lyhyttä vihkimistilaisuutta Sallassa 1941 tykkien jylinässä tai kuvaa, jossa taustalla palavat Aunuksen kylät tulimerenä.

Sotakuvauksemme ikonisimpiin otoksiin kuuluu kuva Olavi Paavolaisesta 1942 Aunuksessa. Kuvan on ottanut myöhemmin oopperalaulajana tunnettu Kim Borg.

Taiteellinen anti on vakuuttava. Kuvien dokumentaarinen viesti pysäyttää katsojan, mutta yhtä suuren vaikutuksen tekee isojen vedosten herkkä kauneus, olkoonkin perusaiheisto miten traaginen tahansa. Hieno näyttely, vahva kertomus ihmisistä sodan jaloissa. Koskettava kokemus katsojalle. |

Seppo Paajanen

Hyvää: Komea otos sodan kuvastoa inhimillisestä näkökulmasta.

Huonoa:

Erityistä: Olavi Paavolaisen kuuluisa kuva on osin lavastettu. Kuvassa näkyvää pihlajanoksaa kannatteli apurina ollut sotamies, koska rannalla ei pihlajia ollut. Tämäkin dokumentoidaan näyttelyssä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.