Teatteriarvio: Irti-teatterin näytelmä Pettymys on kevyesti toteutettu, mutta oivaltava näkemys koululaiselämän raskaista aiheista

Irti-teatterin näytelmä Pettymys on kevyt ja oivaltava näkemys isoista aiheista ihmisen minäkuvan ja tunne-elämän syntyessä.
Irti-teatterin näytelmä Pettymys on kevyt ja oivaltava näkemys isoista aiheista ihmisen minäkuvan ja tunne-elämän syntyessä.

Irti-teatteri: Pettymys

Ihmisen elämässä on kaksi erilaista tragediaa: että saa mitä toivoo ja ettei saa. Kirjailija Oscar Wilden (1854–1900) tokaisu käy loppupäätelmäksi Irti-teatterin näytelmälle Pettymys, vaikka teatterin vanhimman ikäluokan käsikirjoittama ja toteuttama esitys onkin omalakinen ja toimiva kokonaisuus, joka ei tarvitsisi teatterin jättiläisen hartioita tuekseen edes nimellisesti.

Lopetus on kaunis ja tilit tasaava rusetti näytelmälle, joka tunnin aikana vyöryttää murros- ja teini-iän ongelmia ja tunteita koruttomasti katsojan kasvoille kuin pahanlaatuisesti kukkiva akne. Ahdistuksen ja tuskassa vellomisen sijasta näyttämöllä on silti kevyesti rullaava, yläkoulu- ja lukioikäisten elämän ulottuvuuksiin kytkeytyvä tarina.

Perusta on rakkaus- ja viettielämän synty.

Iina Lagus (vas.) ja Tiina Veijalainen somettavat Irti-teatterin näytelmässä Pettymys.
Iina Lagus (vas.) ja Tiina Veijalainen somettavat Irti-teatterin näytelmässä Pettymys.

Pettymys kietoutuu koululuokan kemian ympärille. On suositut ja wanna be -suositut tyypit. On hikarit, kovikset ja urheilijat sekä tietenkin ne, joiden kohtalo on olla seinätapetti muiden kohtauksille.

Tästä ikiaikaisesta ryhmädynamiikasta näytelmä rakentaa ajankohtaisen jutun, jonka oivaltavaa ja pakkaa rennosti sekoittavaa jujua ei oikein voi paljastaa sitä vesittämättä.

Hommaa maustaa some, joka kulkee näytelmässä kuin älylaite nykyihmisen kädessä. Ja joka osaltaan aiheuttaa ne fyysisestä ja henkisestäkin kohtaamattomuudesta koituvat vahingot, joita kasvokkain tavattaessa ei välttämättä synny, vaikka laitteessa on kosketusnäyttö.

Tomi Pitmanin someläpästä käynnistyy ketju, jonka päätepisteestä  löytyy tutkiva viranomainen Irti-teatterin näytelmässä Pettymys.
Tomi Pitmanin someläpästä käynnistyy ketju, jonka päätepisteestä löytyy tutkiva viranomainen Irti-teatterin näytelmässä Pettymys.

Näytelmän lavastus on kuin yksin tunnekuohuissa kärsivän ihmisen mieli, musta ja tyhjä laatikko, mutta luo pelkistetysti toimivat puitteet tarinan tarvitsemalle koreografialle, joka sekä häivyttää että korostaa henkilöhahmoja. Äänisuunnittelu puolestaan ilmentää hauskasti, miksi koulumaailma, ja miksei myös koko aikuisten maailma, jää mahdollisesti etäiseksi nuorille.

Nuorten omasta maailmasta näytelmässä olisi saanut vielä paremman otteen, jos kännykkänäytöt olisi teknisesti mahdollista heijastaa esille.

Pettymyksen ensi-illan piti olla keväällä, ja Irti-teatterin esitys oli valittu sekä Valtakunnallisten nuorisoteatteripäivien että Harrastajateatterikesän ohjelmistoon.

Koronapandemia aiheutti varmasti pettymyksen nuorille, sillä toinen tapahtuma peruttiin ja toinen toteutetaan etänä. Imatran Ity-talon katsomoon Asemäentiellä istuville pettymyksen tunne ei vaikuta erityisen todennäköiseltä.

Ohjaus sekä valo- ja äänisuunnittelu: Lauri Haltsonen.

Käsikirjoitus: Työryhmä.

Rooleissa: Emmi Astikainen, Meri Harinen, Saima Iisvirta, Tuulia Kettunen, Iina Lagus, Tomi Pitman, Miisa Sahlman, Samu-Veikka Sivonen, Sandra Stömberg, Sohvi Vanhatalo, Tiina Veijalainen, Wilma Väyrynen.

Ensi-ilta Irti-teatterissa 9.8. Seuraavat esitykset 12., 13., 15., 16., 19., 20. ja 22. elokuuta.

Pika-arvio: Pettymys

Hyvää: Kevyesti ajan hermolla raskaista aiheista.

Kehitettävää: Keskusteluketjujen tekninen toteutus toisi lisäarvoa.

Erityistä: Valikoitui kahden valtakunnallisen teatterintapahtuman ohjelmistoon.