Mika Kaurismäen uutuusohjaus on neljän tähden elokuva ja hyvän mielen tuote — ”Mukana ei ole mitään, mikä voisi mahdollisesti säikäyttää Lapin lomamatkaa suunnittelevia”, kirjoittaa Etelä-Saimaan kriitikko

Viikon ensi-iltaelokuvat ovat Mika Kaurismäen Mestari Cheng, kuuden lyhytelokuvan Tottumiskysymys sekä lelumainokseksi moitittu Playmobil-elokuva.

Marianna Films

Kittilään saapunut kiinalainen mestarikokki Cheng (Chu Pak Hong) päätyy kokkaamaan Sirkan (Anna-Maija Tuokko) baariin.
Kittilään saapunut kiinalainen mestarikokki Cheng (Chu Pak Hong) päätyy kokkaamaan Sirkan (Anna-Maija Tuokko) baariin.

Itä ja pohjoinen kohtaavat lämpimästi

Mestari Cheng (Suomi/Kiina, 2019).

Ohjaus: Mika Kaurismäki. Käsikirjoitus: Hannu Oravisto.

Rooleissa: Anna-Maija Tuokko, Chu Pak Hong, Vesa-Matti Lori, Kari Väänänen.

Kesto: 114 min. K-7.

Kiinalaisturistien määrä Suomessa — ja varsinkin Lapissa — on ollut hurjassa nousussa. Eksoottinen ja villi pohjola kiehtoo.

Mika Kaurismäen uusin kiinalaisyhteistyössä tuotettu elokuva tuntuu olevan ajan hermolla. Puhtaaksi matkailumainokseksi ei ryhdytä. Ei olisi kuitenkaan ihme, jos Mestari Chengissä esiintyvä Sirkan baari (oikeasti Ravintola Loimu Raattamassa) muodostuisi lähivuosina nähtävyydeksi.

Samaan tapaan kävi esimerkiksi japanilaisessa Ruokala Lokki -elokuvassa esiintyneelle Kahvila Suomelle, nykyiselle Ravintola Kamomelle.

Kyseessä on hyvän mielen tuote. Kaurismäki ei ole lähtenyt kuvailemaan yhteiskunnallisesti ajankohtaista vastakkainasettelua. Mukana ei ole mitään, mikä voisi mahdollisesti säikäyttää Lapin lomamatkaa suunnittelevia. Muukalaiskammoisinkin hahmo kääntyy nopeasti lupsakaksi kaveriksi.

Cheng (Chu Pak Hong) saapuu poikansa (Lucas Hsuan) kanssa lappilaiseen pikkukylään. Mies päätyy työskentelemään Sirkan (Anna-Maija Tuokko) ravintolaan. Eivätkä paikalliset tiedäkään mikä iski, kun keittiöstä alkaa saapua mestarikokin uskomattomia luomuksia.

Muukalaiskammoisinkin hahmo kääntyy nopeasti lupsakaksi kaveriksi.

Uuden kulttuurin tuulahdus henkii kituvaan paikkaan ja asiakkaisiin uutta energiaa.

Jopa paikalliset ukot Vilppula (Vesa-Matti Loiri) ja Romppainen (Kari Väänänen) ihastuvat nopeasti uusiin tulokkaisiin.

Vastustamattoman mukavaan draamaan tuovat hieman jännitettä Chengin ja hänen poikansa taustat, mutta mistään konfliktista ei ole kyse. Yhteentörmäykset ovat mukana lähinnä huumorin ehdoilla. Erilaisuus on myös valtti toimivan kemian syntymiseksi Chengin ja Sirkan välille.

Kaurismäki päätyy usein vain nautiskelemaan kohtauksista. Kuvat viipyilevät kauniissa ruoka-annoksissa tai Lapin lumoavissa maisemissa. Hahmojen vuorovaikutus on sydämellistä. Tätä tukee kauttaaltaan mainio näyttelijäjoukko.

Loiri ja Väänänen ovat hieman irrallisia, koomisia kevennyksiä, mutta toimivat sellaisina hyvin.

Mestari Cheng on mainio elokuva, joka onnistuu tekemään myös hyvää matkailumainosta tuntumatta siinä liian ilmeiseltä. Elokuvan jälkeen katsoja alkaa helposti suunnata kohti lähintä kiinalaista ravintolaa, ehkä samalla tarkastellen Lapin matkojen hintoja.

NELJÄ TÄHTEÄ

Hyvää: Hyvän mielen elokuvaa upeissa puitteissa. Näyttelijät.

Huonoa: Draama on melko heppoista.

Erityistä: Kuvattu Kiteellä ja Raattamassa.

Alli Haapasalo

Hillan (Krista Kosonen) lomamatka on yksi Tottumiskysymys-elokuvan kuudesta naiskokemuksista kertovista tarinoista.
Hillan (Krista Kosonen) lomamatka on yksi Tottumiskysymys-elokuvan kuudesta naiskokemuksista kertovista tarinoista.

Rajaloukkauksien kronologia

Tottumiskysymys (Suomi, 2019).

Ohjaus ja käsikirjoitus: Kirsikka Saari, Elli Toivoniemi, Anna Paavilainen, Alli Haapasalo, Reetta Aalto, Jenni Toivoniemi, Miia Tervo.

Rooleissa: Veikko Aalste, Teemu Aromaa, Suvi Blick, Tommi Eronen, Seidi Haarla, Joel Hirvonen, Johannes Holopainen, Leo Honkonen, Niina Hosiasluoma, Nelli Juusela, Lotta Kaihua, Ona Kamu, Ria Kataja, Elina Knihtilä, Tommi Korpela, Krista Kosonen, Usva Kärnä.

Kesto: 75 min. K-12.

Uusi kotimainen episodielokuva avaa naisten näkökulmaa moderniin maailmaan ja jatkaa keskustelua siitä, mikä on hyväksyttävää — ja mihin ollaan vain totuttu.

Tottumiskysymys ei kuitenkaan ole sormella heristelyä vaan tarkkanäköinen läpileikkaus arkipäiväisistä ja sitkeästi elävistä ongelmista. Tarinat ovat helppo empatiakurssi omien oikeuksiensa perään itkeville heteromiehille.

On kuusi lyhyttä tarinaa:

Miehensä kanssa lomailevan Hillan (Krista Kosonen) lomatunnelman pilaa kouriminen ja miehen jäätyminen tilanteen äärellä.

Emmillä (Suvi Blick) on kotibileet, joissa viinasta rohkeutta hakeva ritari haluaa läheisyyttä.

Milja (Pinja Sanaksenaho) kokee bussimatkalla häirintää, joka muuttuu kiusoittelusta paljon pahemmaksi.

Teatterinäyttelijä Empun (Julia Lappalainen) mielipiteitä ei kuunnella harjoiteltavan näytelmän raiskauskohtausta koskien.

Niinalla (Lotta Kaihua) on oikeudenkäynti, jossa systeemi jauhaa kivuliaat kokemukset rutiininomaisesti.

Katja (Seidi Haarla) päättää avata suunsa firman bileissä kokemastaan seksuaalisesta ahdistelusta. Ilonpilaaja.

Taidolla rakennetut tarinat ovat yksinkertaisia mutta kuvaavia. Vaikka somessa kampanjoidaan ja poliittisia päätöksiä on tehty naisten oikeuksien perään, ei sitä aina oikeassa maailmassa huomata.

Kuuden tarinan tehokkain keino on siinä, että se pystyy kiteyttämään asioita, joista voi olla vaikea puhua — ja joita on vielä vaikeampi kuulla.

NELJÄ TÄHTEÄ

Hyvää: Tehokkaita lyhyttarinoita. Hienot roolisuoritukset.

Huonoa:

Erityistä: Kuusi lyhytelokuvaa kuuluvat yhdentoista lyhytelokuvan Yksittäistapaus-kokonaisuuteen. Kaikki esitettiin tämän vuoden Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla.

On Entertaiment

Playmobil-maailmaan joutunut Marla yrittää etsiä pikkuveljeään. Apuriksi ryhtyy lelumaailman tunteva Del.
Playmobil-maailmaan joutunut Marla yrittää etsiä pikkuveljeään. Apuriksi ryhtyy lelumaailman tunteva Del.

Suuri seikkailu lelumainoksessa

Playmobil-elokuva (Ranska/Yhdysvallat, 2019).

Ohjaus: Lino DiSalvo.

Suomenkielisissä äänirooleissa: Emma Louhivuori, Vilppu Uusitalo, Jon-Jon Geitel, Osku Ärilä, Christoffer Stranberg, Hanna Pakarinen.

Kesto: 99 min. K-7.

Koko olemassaolonsa ajan Legon kannoilla laahustanut saksalainen Playmobil-lelumerkki yrittää imitoida tanskalaisserkkunsa menestystä elokuvamarkkinoilla.

Kuten aina aiemminkin, Playmobile jää Legon varjoon. Eipä se ole ihme, koska brändit ponnistavat aivan eri alustoilta.

Siinä missä Legon takana oli merkittävä elokuvastudio ja aikansa kuumimmat ohjaajat, joutuu Playmobile tyytymään paljon vaatimattomampiin lähtökohtiin.

Ei ranskalainen On Animation -studio mikään asiansa osaamaton ole. Siltä on nähty Suomen teattereissa muun muassa mainiot Pikku Prinssi - ja Milo — kuun vartija -animaatiot. Laatu on aivan hyvää.

Playmobil-elokuvan suurin ongelma on heikko käsikirjoitus. Se yrittää nolosti vangita uudelleen Lego-elokuvan taikatemppuja.

Leluina Playmobilet ovat Legoja suurempia ja yksityiskohtaisempia, mutta ne eivät ole purettavissa tai koottavissa mielikuvituksellisin tavoin. Tämä tekee lelujen maailmasta jäykän.

Yritykset laajentaa tuota maailmaa saavat lopputuloksen tuntumaan elävältä katalogilta, johon on haluttu tunkea joka ikinen markkinoilta löytyvä Playmobil.

Tarina sulattaa yhteen oikeaa ja lelumaailmaa. Sisarukset joutuvat seikkailuun, jonka aikana törmätään hassuihin sivuhahmoihin ja ymmärretään elämänviisauksia. Mennään siis aika lailla lastenanimaatioiden peruskaavan kautta.

KAKSI TÄHTEÄ

Hyvää: Huumoria ja toimintaa tarpeeksi.

Huonoa: Lelumainos.

Erityistä: Playmobil täytti tänä vuonna 45 vuotta.