Sekava maailman- lopun visio

Tuomo Jäntti: Verso.426 s. Gummerus 2017

Dystopia on negatiivinen utopia, huono tulevaisuudenkuvitelma. Tuomo Jäntin Verso on sellainen, visio ekokatastrofin riivaamasta yhteiskunnasta, luultavasti koko maailmasta.

Kirjan lähtökohta on erinomaisen kiinnostava ja ravisteleva. Jokin tuntematon voima jossain nimeämättömässä, mutta fiktiivisessä maassa tuhoaa kokonaisia kaupunkeja tappaen valtavia määriä ihmisiä mystisesti ja täysin pysäyttämättä.

Tätä tuhoajaa kutsutaan Gowiwaksi, ja jossain kirjan sivulauseessa käy ilmi, että tuossa maassa on kaupunki nimeltä Gowiva ja että siellä on ollut yliopisto.

Onko kyseessä jokin ihmisen synnyttämä ja hänen käsistään riistäytynyt voima? Mene ja tiedä, tämä on vain yksi monista asioista, joista kirjassa puhutaan ainoastaan vähän sinne päin vihjaillen.

Samaan aikaan Gowiwan kanssa ihmisiä sairastuu versoon. He alkavat kasvaa sammalta, ruohoa, kaarnaa, kukkia, heihin tulee juurakkoa ja ties mitä kasvustoa. Lopuksi nämä sairastuneet maatuvat kuin jokin luonnon aines, kuollut ruoho tai puu, ja lakkaavat näin olemasta. Tämän voisi nähdä vaikkapa kritiikkinä vieraantumisestamme luonnosta.

Kirjan lähtökohta on siis mitä oivallisin. Vielä kun Jäntti kirjoittaa samanaikaisesti painavaa ja kevyttä, tarinaa kuljettavaa, mutta myös syvällisempiä tasoja sisältävää kieltä, voisi ajatella kaiken olevan erinomaisesti. Vaan entä itse tarina? Valitettavasti se on onnettoman sekava.

Kirja on sekamelska, josta ei yhdellä lukemisella selvää ota. Ensinnäkin se on aivan liian pitkä (yli 400 sivua). Tarinan kannalta täysin merkityksetöntä tauhkaa on luvattoman paljon.

Kustannustoimittaja ei ole ollut hereillä. Kirjasta olisi pitänyt karsia pois sivupolut, jotka eivät johda mihinkään, sekavat ihmissuhteet, täysin motivoimattomat muistot ja paljon muuta.

Kirjassa on nyt niin paljon tavaraa, että lukemiskokemus on paikoin turhauttava.

Aika ajoin kirja on myös tylsä, istutaan kymmeniä sivuja tietokoneen ääressä ja tarinaa vievät eteenpäin vaikkapa muistot, jotka eivät oikeasti vie tarinaa eteenpäin, ainoastaan puurouttavat sitä.

Vaikka kirjassa on laajuutta aivan liikaa, silti moni asia jää arvailujen ja rivien välistä lukemisten varaan. Jäntti ei monia asioita halua lukijalle kertoa, ja tämä ei ainakaan kirjaa paranna. Sääli, sillä Jäntin idea ja kielenkäyttö olisivat riittäneet paljon parempaan.

|

Mikko Jämsén

Hyvää: Kirjan idea on erinomainen

Huonoa: Loppua kohti vain paheneva sekavuus

Erityistä: -

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.