Raatokuvia, mielen myllerrystä ja mökki viidakossa — Sirkka-Liisa Longan teoksissa näkyy värikäs elämä

Lappeenrannan taidemuseossa avautuneessa Sirkka-Liisa Lonka Retrospektiivi –näyttelyssä on esillä taiteilijan töitä 50 vuoden ajalta.

Kai Skyttä

Sirkka-Liisa Longan näyttely esittelee takautuvasti Longan tuotantoa aina 1960-luvun puolesta välistä tähän päivään. Tämä teos Haaveilija on viime vuodelta.
Sirkka-Liisa Longan näyttely esittelee takautuvasti Longan tuotantoa aina 1960-luvun puolesta välistä tähän päivään. Tämä teos Haaveilija on viime vuodelta.

Sirkka-Liisa Lonka katsoo omaa teostaan Kolibrien koti ja kertoo maalanneensa siihen neljä lintua. Katsoja näkee kuitenkin kuusi kolibria. Lonkaa naurattaa. Ura on niin pitkä, että kaikkia yksityiskohtia ei voi muistaa.

Itse kolibreista Longalla on elävä muistikuva.

— Olen katsonut viidakon kotipihassani, kuinka kolibrit palaavat aina samaan kukkaan.

Kai Skyttä

Sirkka-Liisa Lonka nimittää oikealla olevia grafiikkatöitään raatokuviksi. Ne olivat yhteiskunnallisesti kantaaottavia.
Sirkka-Liisa Lonka nimittää oikealla olevia grafiikkatöitään raatokuviksi. Ne olivat yhteiskunnallisesti kantaaottavia.

Opiskelukavereista ei ole monta jäljellä

Lappeenrannan taidemuseossa avautuvaan Sirkka-Liisa Lonka Retrospektiivi —näyttelyyn on koottu taiteilijan töitä 50 vuoden ajalta. Varhaisin teos on vuodelta 1964 ja tuorein viime vuodelta.

Omien teostensa keskellä kulkiessaan Longalle nousee muistoja mieleen eri vuosikymmeniltä.

Vastikään 75 vuotta täyttänyt taitelija seisahtuu 1960-luvulla tekemänsä työn eteen ja kertoo, kuinka hän vuorotteli eri tekniikoita nuorena taiteilijana. Hän käytti öljyvärejä ja grafiikkaa.

— Kuvataideakatemiassa opetettiin vain öljyvärimaalausta. Opiskelin samanaikaisesti grafiikkaa ja sen jälkeen vielä ylimääräisen vuoden.

Varhaisimpien töidensä äärellä Lonka muistelee pääsykoetta ja miten upealta tuntui, kun tuli valituksi suuresta joukosta.

— Meidän vuosikurssilta ei ole monta jäljellä. Vaatii sisua ja luonnetta, ja pitää luottaa itseensä, että tällä alalla pärjää.

Taiteilijan mieleen tulee myös oman pojan syntymä vuonna 1964.

— Annoin pojalle kynät ja paperia jo konttausiässä.

Lonka osoittaa töitään, joissa on ihmisvartaloita läjäpäin, ja kertoo kutsuneensa niitä raatokuviksi.

— Se oli poliittisesti värittynyttä aikaa. Piti ottaa kantaa maailman epäkohtiin, kuten köyhyyteen ja työttömyyteen.

Kai Skyttä

Etualalla kaksipuolinen öljymaalaus Sermi vuodelta 1969 . Taustalla pastellimaalauksia 1980-luvulta.
Etualalla kaksipuolinen öljymaalaus Sermi vuodelta 1969 . Taustalla pastellimaalauksia 1980-luvulta.

 

Kun mieli myllersi, kankaalle syntyi tyyni meri

Tekniikka vaihtui pastelliin 1970-luvulla. 1800-luvun mestareiden käyttämä tekniikka oli tuohon aikaan harvinaista, eikä sitä oltu opetettu Kuvataideakatemiassa.

— Itse piti opetella.

Töissä alkoi näkyä pian Longan intohimo, muut maat ja kulttuurit. Hän alkoi matkustella ahkerasti ja lensi ristiin rastiin Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Yhteen paikkaan hän pysähtyi aina viikoiksi, joskus jopa pidemmäksi aikaa. Matkoilta tarttui mukaan aiheita, värejä ja tunnelmia.

— Muisti tallentaa kaikkea, ja taide syntyy korvien välissä.

Monien pastellitöiden aiheena on meri. Niissä on aaltoja ja simpukoita.

— Elämän kriiseissä olen alkanut maalata merta. Mieli myllersi, mutta tein tyynen meren.

Lonka viihtyi pastellimaalauksen parissa 25 vuotta. Siitä tuli hänen tavaramerkkinsä, ja kollegat alkoivat lahjoittaa Longalle omia pastellivärejään.

— Minulla on lokerikko, jossa on 360 koloa eri värisille pastelliliiduille.

Piirongin lokeroissa on aarteena muun muassa Tuulikki Pietilältä saadut värit.

Asuminen Amazonin viidakkokylässä muutti kaiken

Vuonna 2005 kuvataiteilija rakennutti miehensä Osmo Kontulan kanssa talon perulaiseen viidakkokylään.

— Menin viidakkoon ja kaikki muuttui.

Amazonin viidakon kosteissa olosuhteissa pastellit ja öljyvärit eivät toimineet, joten hän vaihtoi tekniikkansa munatemperaan. Ympäröivä viidakko siirtyi hänen töihinsä. Niihin ilmestyi kissapetoja, värikkäitä kukkia ja lintuja, vihreyttä ja vehreyttä.

— Kissaeläimet ovat elämäni rakkaus.

Hänen kuvissaan vaaralliset pedot näyttävät lempeiltä.

— Kissapetoja olen nähnyt vain eläintarhassa. Pieni kissaeläin otseliotti kuitenkin viipyili lepäämässä pensasaitamme suojissa.

Kai Skyttä

Amazonin inspiroima teos Viidakkofilosofi vuodelta 2017.
Amazonin inspiroima teos Viidakkofilosofi vuodelta 2017.

Elämä viidakossa muuttunut yhä raadollisemmaksi

Viime vuonna Lonka ja Kontula myivät Amazonin talonsa, jossa he olivat viettäneet osan talvesta viimeiset 12 vuotta. Lonka vietti pisimmillään seitsemän kuukautta sademetsässä.

— Olin  valmis lähtemään pois monesta syystä. Elämä viidakossa on hyvin raakaa.

Lonka kertoo, kuinka ilmastonmuutos on muuttanut köyhien viidakon asukkaiden elämän entistä raadollisemmaksi tulvien takia.

— Viidakossa on viidakon lait.

Viidakkoon sijoittuvissa maalauksissa näkyvät kuitenkin ne hetket, kun on suloisen lämmintä ja perhosten siivissä hehkuvat kirkkaat värit.

Taidetta syntyy Heikkilän entisessä kansakoulussa Luumäellä

Lonka jatkaa työtään Myllypuron taiteilijakylän ateljeessaan Helsingissä ja vapaa-ajanasunnossaan entisessä Heikkilän kansakoulussa Luumäellä.

Matkakassin pakkaaminen on kuitenkin yhä osa hänen elämäänsä.

— Kuljen mukana mieheni työmatkoilla ulkomailla, ja niitä on paljon. Kun mies hoitaa työtään, minä kierrän joskus gallerioissa ja taidenäyttelyissä.

Kai Skyttä

Sirkka-Liisa Lonka kahden 1980-luvun pastellityönsä välissä.
Sirkka-Liisa Lonka kahden 1980-luvun pastellityönsä välissä.

Sirkka-Liisa lonka

Taidemaalari ja -graafikko.

Syntynyt Kouvolassa 1943.

Opiskeli 1960-luvulla Kuvataideakatemiassa.

Yli 70 yksityisnäyttelyä kotimaassa ja ulkomailla.

Osallistunut yli 200 yhteisnäyttelyyn Suomessa ja yli 30 ryhmänäyttelyyn ulkomailla.

Osallistunut useisiin kansainvälisiin taidetyöpajoihin.

Opettanut Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Naimisissa tutkimusprofessori Osmo Kontulan kanssa. Yksi poika.

Asuu Helsingissä, vapaa-ajanasunto Luumäellä entisessä Heikkilän kansakoulussa.

Sirkka-Liisa Lonka -retrospektiivi Lappeenrannan taidemuseossa 6.4.-3.6.2018.