Ennen suomalainen sauna oli pesutila, nyt se on hemmottelupaikka, johon mahtuu tuotteita suihkulähteistä makkaraveneisiin – "Kauppalehti valitsi Löylynhengen aikoinaan vuoden turhimmaksi joululahjaksi, kysyntä räjähti välittömästi"

Perinteet: Myyntipäällikkö Kaija Sainion mukaan aiemmin saunassa olivat vain kiulu ja saunamittari. Nykyään vain taivas on saunasomistamisen rajana.

Miikka Kiminki

Laura Seesmeri korostaa, että saunatilpehöörillä on yhteys niin sanottuun aitoon kokemukseen.
Laura Seesmeri korostaa, että saunatilpehöörillä on yhteys niin sanottuun aitoon kokemukseen.

Raimo Eerola

Kaija Sainio esittelee viikinkimallista saunahattua. Hatut tulevat Virosta, Latviasta, Puolasta ja Siperiasta.
Kaija Sainio esittelee viikinkimallista saunahattua. Hatut tulevat Virosta, Latviasta, Puolasta ja Siperiasta.

"Kuuma ku posson hillo", Kotkan murteella tehty saunamittari kertoo, kun lämpö saavuttaa jo 90 astetta.

Savolaisella mittarilla alkaa 120 asteessa olla jo liian tukalat oltavat. "Ovi aaki ja justiisa!" se kirkuu.

Kaija Sainio tietää, mikä on kuuminta saunassa nykyään. Kotkalaisen Sauna Shopin myyntipäällikkö perusti miehensä kanssa kivijalkakaupan ja sen verkkokaupan vuonna 2011.

Sainiot olivat huomanneet, miten saunakulttuuri Suomessa oli vähitellen muuttumassa. Ennen pääpaino oli lähinnä peseytymisessä, ja saunatilat olivat melko yksinkertaisia.

– Ajattelimme jo silloin, että sauna tulee muuttumaan rentoutumis- ja hemmottelupaikaksi. Siihen suuntaanhan se on mennyt, Sainio kertoo.

Saunassa vietetään aikaa enemmän kuin ennen.

– Ihmisillä on tuoksuja, saunatyynyjä ja muita tuotteita. Aikaisemmin oli vain kiulu ja jokin kauhean näköinen saunamittari. Nyt vain taivas on rajana, mitä sinne voi laittaa.

Suihkulähde nousi suosioon

Sainio mainitsee esimerkkinä keraamiset saunaveneet. Sellainen ripustetaan kiukaan päälle kattoon roikkumaan. Veneeseen kaadetaan vettä, joka tippuu vähitellen kiukaaseen.

Viikinkiveneen näköiseen makkaraveneeseen taas voi panna saunamakkarat kypsymään.

Markkinoilla tunnetaan myös putki, jonka sisään makkara asetetaan paistumaan. Valmistaja on vuolukivituotteisiin erikoistunut Hukka Design.

Toimitusjohtaja Seppo Raijas kertoo, että tuupovaaralaisyrityksen myydyimpiä saunatuotteita ovat kuitenkin suihkulähteet.

Niiden tarkoitus on kosteuttaa saunatilaa. Saunasuihkulähde roiskauttaa osan vedestään kuumille kiuaskiville, mikä tuottaa Raijaksen mukaan hauskan äänen.

Hän kertoo, että yrityksen ensimmäinen kiukaalle asetettava tuote oli 1980-luvun lopulla Löylynhenki.

– Kauppalehti valitsi sen aikoinaan vuoden turhimmaksi joululahjaksi. Kysyntä räjähti välittömästi.

Hukka Design

Saunamaestro kuuluu saunasuihkulähteiden heimoon.
Saunamaestro kuuluu saunasuihkulähteiden heimoon.

Alastomuus istuu saunatuotteisiin

Raija Sainio on huomannut, että saunatuotteissa elää kaksi täysin erilaista linjaa.

Toinen on pelkistetty ja hillityn tyylikäs. Värit saattavat olla mustaa ja valkoista.

– Sellaisia menee etenkin pieniin kaupunkisaunoihin. Tiedän sen, koska olen sitä asiakkailta kysynyt.

Toinen linja on hänen mukaansa runsas, sopivasti viimeistelemätön ja humoristinen. Usein huumori liittyy miehen elimeen.

– Olen nähnyt löylykauhan, jossa on pallit ja kaikki, ja kuuppaosa on muotoiltu pyllyn muotoon. On myös veijarimaisia lämpömittareita, joissa lämpötilan noustessa nousee myös niin sanottu miehen mittari.

On myös löylymittareita ja peflettejä, joissa poseeraavat peput vierekkäin ukko ja akka.

Sainio toteaa, että alastomuus jos mikä istuu saunatuotteisiin.

– Suomalaiset ovat rentoja sen asian kanssa.

Sanoivat minulle kotona, että kuka muka hattu päässä saunoo. — Kaija Sainio

Luonto puhuttelee

Trendikkäitä ovat myös luontoteemat. Tuotteissa halutaan olevan puuta, vesi- ja metsäaiheita, pyöreitä muotoja, luonnonläheisiä värejä ja eläimiä.

– Kissa- ja koirasaunamittarit ovat tosi suosittuja.

Myös S-ryhmän viestinnästä kerrotaan, että luontoyhteys puhuttelee saunakansaa.

Suuri kysyntä on esimerkiksi luonnonkuitutuotteille, kuten pellava- ja puuvillapefleteille. Samoin arvostetaan biomateriaalista valmistettuja saunakiuluja, vehnätyynyjä sekä muun muassa eukalyptus-, koivu- ja metsälöylytuoksuja.

Suomalainen somistaa konservatiivisesti

Espoolaisen Saunastoren toimitusjohtaja Tapani Aho sanoo, että vaikka sisustusbuumi on uudistanut löylytilojen ilmettä ja tarjolla on jos minkälaista modernia ja valaistua saunamittaria, suomalaiset ovat yhä konservatiivisia saunojensa somistamisessa.

– Saunominen on niin syvälle perinteissämme, että uusien juttujen tuominen on aina ison askeleen takana, hän sanoo.

Yksi suomalaisten vielä vierastama erikoisuus on Ahon mukaan saunan seinään kiinnitettävä tiimalasi. Hän kertoo, että niitä menee jonkin verran tuliaisina ulkomaille.

– Se on tyypillisempi saunatarvike Saksassa, jossa ollaan hirveän sääntöorientoituneita. Suomessa se on enemmän hauska lisälelu. Mehän menemme saunaan kuuntelemaan kehoamme.

Häntä itseään kiinnostavaa uusi suomalainen saunadesign.

– Esimerkiksi Kolo-kiulu on suosittu ja paljon esillä.

Kiulun on suunnitellut muotoilija Brita Flander. Kauhan varren voi pujottaa kiulun reikään ja saada siitä kantokahvan. Mustat ja valkoiset kiulut on tehty bambusta ja alumiinista.

– Voi olla, että trendi on menossa siihen, että puisia kiuluja ei enää nähdä niin paljon, Kolo Sauna Finlandin toimitusjohtaja Sebastian Lagerlöf sanoo.

Saunastore

Saunatiimalasista pidetään Saksassa.
Saunatiimalasista pidetään Saksassa.

Kestovihdat suosiossa, tontut jääneet sivuun

Kaija Sainio kertoo, että perinteisiä saunatonttuja eli suomalais-ugrilaiseen mytologiaan liittyviä hahmoja ei enää juuri kysytä.

– Niitä on kyllä paljon normaaleissa päivittäistavarakaupoissa.

Hittituote on yllättäen ollut vappuviuhkalta tai siivoustuotteelta näyttävä kestovihta. Sitä voi käyttää monta kertaa peräkkäin normaalin luonnonvihdan sijaan.

Koivunoksista valmistetut luonnonvihdat toimitetaan Virosta.

– Japaniin on mennyt paljon koivuvihtoja. Toimitimme viime jouluksi K-ryhmän kauppoihin 20 000 koivu- ja melkein saman verran eukalyptusvihtoja.

Ensin saunahatulle naurettiin

Venäjällä Sainio on vieraillut usein osana Naisyrittäjien projektia Yhteistyötä yli rajojen. Hän huomasi, että siellä saunassa käytettiin hattuja, kun Suomessa niitä ei ollut kenelläkään.

Sainio toi niitä näytille kotiin ja ehdotti niiden myyntiä. Ensin hänelle naurettiin.

– Sanoivat minulle kotona, että kuka muka hattu päässä saunoo. Niin siinä kuitenkin kävi, että nykyään jokainen meidän perheestämme tekee niin.

Kauppalehti valitsi sen aikoinaan vuoden turhimmaksi joululahjaksi. Kysyntä räjähti välittömästi. — Seppo Raijas

Talvella myssy pitää pään suojassa kylmää vastaan. Saunassa tiivis villahuopahattu eristää pois kuumuuden.

Saunoja viihtyy nykyään 60–80 asteessa

Suomalainen sauna on myös poikinut innovaatioita maailmalle. Yrittäjä Jyrki Hyytiäinen valmistaa Höyrylöyly-yrityksessä Lohjalla Löylyn sielu -tuotetta.

Suppilo johtaa kiukaalle heitetyn veden kiviryhmän keskelle. Vesi alkaa höyrystyä alhaalta ylöspäin, jolloin löylystä tulee Hyytiäisen mukaan kosteampi ja pehmeämpi.

Kierrätysalumiinista tehty keksintö on hänen omaa käsialaansa.

– Halusin istua saunassa pidempään, mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä huonommin jaksaa kuumuutta. Pienessä sähkösaunassa jaksaa paremmin, kun kosteus saadaan tasapainoon.

Ennen saunassa istuttiin 120 asteessa vähän uhoamallakin, Hyytiäinen sanoo. Näinä aikoina nautiskellaan lievästä lämmöstä 60–80 asteessa.

– Saunominen ja sen terveysvaikutukset ovat nyt trendi maailmalla. Japanissa on Sauna Shop eli Saunakylä, jossa on yksittäisiä suomalaisia tuotteita. Venäläiset ovat myös kovia saunomaan.

Löylyn sielua ja Kolo-kiulua on viety suomalaisille jälleenmyyjille ja ulkomaille. Japani, Saksa, Ruotsi ja Venäjä toistuvat Hyytiäisen ja Sebastian Lagerlöfin puheissa.

Tuoksu on uusi tilpehööri

Laura Seesmeri vastaa puhelimeen supermarketista.

Kun hän kuulee, että keskustelun aiheena olisi saunatarvikkeiden kirjo, hän hakeutuu otolliseen hyllyväliin.

Saunomiskokemuksesta väitellyt tutkijatohtori silmäilee tarjontaa ja sanoo:

– Tilpehööri näyttää muuttuneen vähän säyseämmäksi kuin ennen. Täällä on luontoaiheisia pellavapyyhkeitä, hymyilevä kiuaskivi ja kiukaalle asetettava koira, johon voi lisätä saunatuoksua.

Seesmeren mukaan 1970- ja 1980-luvuilla tarjonta oli selvästi räikeän kitschmäisempää.

– Sellaisia onni on oma sauna -juttuja, joissa oli takaapäin kuvattuna pyöreäpeppuisia pariskuntia.

Tosin vähän vastaava löytyi vielä muutama vuosi sitten, kun Seesmeri lapsineen päätti ostaa rumimman löylymittarin joka löytyy. Siinä olivat vierekkäinen pyöreä ja laiha peppu.

– Se oli niin ruma, että luovuimme siitä. Nyt meillä on pelkistetty, havunvärinen mittari. Suorastaan elegantti.

Seesmeri pohtii, että uusi versio saunakitschistä saattaa olla tuoksuvalikoima, joka vaikuttaa hänestä loputtomalta.

– Vähän kuin menisi teehyllylle. Ei lue, että syreenipuska vaan vaikka että kesän hurma. Sellainen on yksi tilpehöörin muoto. On vain siirrytty toiselle aistitasolle.

Hän korostaa, että saunatilpehööri on viihdykettä, jolla on kuitenkin yhteys niin sanottuun aitoon kokemukseen.

– Tavaroissa pelataan usein peruselementeillä kuten kivellä, puulla, vedellä ja höyryllä eli asioilla, jotka kuuluvat saunaan.

Tutkija arvelee syynä olevan se, että saunasta on tullut vaihtoehto luontokokemukselle. Se on myös uudelleen henkistynyt paikka.

– Aikanaan sauna on ollut pyhä paikka, jossa pitää käyttäytyä siivosti. Nyt, kun saunan rooli välttämättömänä paikkana hygienian hoidolle on väistynyt, siitä on tullut paikka, jossa voi käpertyä itseensä.

Kommentoidut