Etelä-Saimaan kriitikko pitää Pedro Almodóvarin henkilökohtaista uutuuselokuvaa viiden tähden mestariteoksena: ”Jokainen kohtaus loksahtaa paikoilleen”

Almodóvarin Kärsimyksen ja kunnian lisäksi Lappeenrannan ensi-iltansa saa myös hämmentävään esiteini-ikään sijoittuva komedia Good Boys.

Manolo Pavón

Elokuvaohjaaja Salvador Mallo (Antonio Banderas, oikealla) on heikossa terveydentilassa. Mercedes (Nora Navas) on uskollinen ystävä ja manageri.
Elokuvaohjaaja Salvador Mallo (Antonio Banderas, oikealla) on heikossa terveydentilassa. Mercedes (Nora Navas) on uskollinen ystävä ja manageri.

Almodóvarin henkilökohtainen mestariteos

Kärsimys ja kunnia (Dolor y gloria, Espanja, 2019).

Ohjaus ja käsikirjoitus: Pedro Almodóvar.

Rooleissa: Antonio Banderas, Penélope Cruz, Asier Etxeandia, Leonardo Sbaraglia, Julieta Serrano, Nora Navas.

Kesto: 113 min. K-16.

Salvador Mallo (loistava Antonio Banderas) on elokuvaohjaaja, jonka päivät täyttyvät taiteen sijasta kipujen kanssa selviytymisestä. Kutsu 30 vuoden takaisen elokuvan juhlanäytökseen saa Salvadorin ottamaan yhteyttä elokuvan tähteen Alberto Crespoon (Asier Etxeandia). Tulehtuneet välit ja vuosikymmenien mykkäkoulu selvitetään polttamalla rauhanpiipusta heroiinia.

Kun huumeen autuas ote ottaa niskalenkin kroonisesta kivusta valahtaa ohjaajan tajunta takaisin lapsuuteen. Muistot rakkaasta äidistä (Penelope Cruz) tulvivat kirkkaana tajuntaan.

Kun ohjaaja on liian särkynyt ja uupunut — ja ehkä hieman häpeissään — tulee Albertosta kanava vuodattaa mietteitä maailmalle. Näyttelijä esittää Salvadorin tekstiä ”Riippuvuus” pienessä teatterissa. Kenenkään ei olisi tarkoitus tietää kenen kirjoittama monologinäytelmä on.

Lähes ainoa feminiininen kosketus tulee kaipuusta äidinrakkauteen.

Crespon upeasti tulkitseman tekstin myötä tulee viimeistään selväksi, että kyseessä on ohjaaja Pedro Almodóvarin oman elämän jälkipyykki. Mukana on aivan suoria viittauksia itse auteuriin. Kyseessä on tarina sydämeen jääneistä säröistä ja elokuvan pelastavasta voimasta.

Henkilökohtaisuudesta kertoo ehkä myös se, että usein naisten kuvaajana ylistetyn Almodovarin elokuvaksi Kärsimys ja kunnia on hyvin miespainotteinen. Lähes ainoa feminiininen kosketus tulee kaipuusta äidinrakkauteen. Sijaisäitinä hahmolle toimii Salvadorin elämää pyörittävän manageri Mercedes (Nora Navas).

Tosielämän ja fiktion tasoja sekoittaen sekä elokuvan hahmot että ohjaaja Almodóvar ja näyttelijä Julieta Serrano tekevät yhteistyötä taas kolmen vuosikymmenen jälkeen. Serrano muistetaan hyvin Almodóvarin 1980-luvun elokuvista, kuten Naisia hermoromahduksen partaalla, jossa hän myös näytteli Banderaksen äitiä. Lopulta kerronta kääntyy itseensä kuin ouroboros, omaa häntäänsä syövä käärme.

Almodóvar tuntuu kirjoittavan lukuja elämästään loppuun ja kiinnittäen vihdoin ilmaan leijumaan jääneitä käsitteellisyyksiä johonkin konkreettiseen. Kärsimys ja kunnia tuntuu samalla monen eri ajatuksen yhteensulautumiselta ja elokuvalta joka on muodostunut luojansa päässä valmiiksi aivan välittömästi. Niin varmasti jokainen kohtaus loksahtaa paikoilleen luoden koskettavan ja lähes transsendentaalisen elokuvakokemuksen.

Ja tämä kaikki hyvin yksinkertaisin keinoin. Lähes täysin kahdenkeskisten keskusteluiden avulla. Taikatemppuna taitaa olla vain vilpitön ja rohkea avosydämisyys.

Timo Alho

VIISI TÄHTEÄ

Hyvää: Mestarillisesti muotoiltu kerronta. Roolisuoritukset.

Huonoa:

Erityistä: Almodóvarin kahdeksan elokuva Banderaksen ja kuudes Cruzin ja Serranon kanssa.

Universal Pictures

Maxilla (Jacob Tremblay) on uhkarohkea tapa yrittää moottoritie. Lucas (Keith L. Williams) ja Thor (Brady Noon) tsempaavat kauhuissaan.

Kasvukipuja ja kiroilevia lapsia

Good Boys (Yhdysvallat, 2019)

Ohjaus: Gene Stupnitsky. Käsikirjoitus: Lee Eisenberg, Gene Stupnitsky.

Rooleissa: Jacob Tremblay, Keith L. Williams, Brady Noon, Molly Gordon, Lil Rel Howery, Will Forte.

Kesto: 90 min. K-12.

Good Boysin konsepti on pintapuolisesti tarkasteltuna melko yksinkertainen: komediassa esiintyy lapsinäyttelijöitä, jotka käyttävät värikästä kieltä. Mikäs voisi olla sen hauskempaa?

Good Boys on lopulta myös paljon enemmänkin. Se onnistuu taikomaan aidon viattomuuden tunteen, jonka kautta tarkastellaan nykynuorten elämää ja ystävyyttä.

Max (Jacob Tremblay), Lucas (Keith L. Williams) ja Thor (Brady Noon) ovat parhaat kaverukset joilla on paha ongelma. Pitäisi lähteä juhliin joissa pussaillaan, mutta taidot puuttuvat. Opettelusta kehittyy monimutkainen operaatio johon kuuluu drooni ja naapurin tytöt. Kaikki menee tietysti pieleen ja eskaloituu täydeksi kaaokseksi.

Elokuva muistuttaa hyvin paljon vuoden 2007 Superbad (jonka käsikirjoittajat Seth Rogen ja Evan Goldberg toimivat tässä tuottajina) ja alkukesästä nähtyä Booksmart -elokuvia. Kumpikin käsitteli aikuisuuteen astumista ja ystävyyttä hersyvän huumorin siivittämänä. Good Boys vain siirtää kypsymisen pari pykälää taaksepäin, niihin hämmentäviin esiteini-iän aikoihin jolloin kaikki on jotenkin kömpelöä ja noloa.

Good Boysin pojat ovat yhä lapsia, mutta ottamassa ensiaskeleitaan murrosikään. Tytöt ovat alkaneet kiinnostamaan ja sosiaalinen paine johtaa huonoihin päätöksiin. Lopulta yritetään lähinnä pelastautua omilta toilailuilta.

Asetelma on mehevä ja siitä otetaan kaikki irti. Komedia venyy turhankin laveaksi ajoittain. Silti hahmot säilyvät uskottavina ja saavat katsojan palaamaan omiin lapsuusvuosien häpeätahroihin.

Vahvoista dramaattisista rooleista tunnettu Tremblay toimii kolmikon kärkenä, mutta shown varastaa usein nolon rehellistä Lucasia näyttelevän Williamsin komedialliset lahjat.

Timo Alho

KOLME TÄHTEÄ

Hyvää: Hauska ja sydämellinen. Lapsinäyttelijät.

Huonoa: Yhden idean juoni.

Erityistä: Elokuvan tähdet eivät ole tarpeeksi vanhoja nähdäkseen elokuvaa. Good Boys sai Yhdysvalloissa aikuisille tarkoitetun R-luokituksen.