Lappeenrantaan asettunut viipurilaistaiteilija Väinö Rautio kadotti sodan aikana 300 maalaustaan, joista vain yksi on saatu takaisin — Kyseinen taulu ja lähes sata Raution muuta teosta ovat nyt nähtävillä Lappeenrannan taidemuseon laajassa näyttelyssä

Sodan jälkeen Väinö Rautiosta tuli merkittävä taidevaikuttaja, joka muun muassa perusti Lappeenrannan piirustuskoulun. Raution tuotannosta löytyy paljon maisemia Savitaipaleelta, jossa sijaitsi ja sijaitsee perheen rakas kesäpaikka.

Mika Strandén

Sodan jälkeen Väinö Rautio perheineen muutti Lappeenrantaan ja kesiksi Savitaipaleen Paimensaareen, josta perhe oli hankkinut kesäpaikan jo ennen sotia. Maalauksen maisema on heidän kotinsa ikkunasta Taikinamäeltä.
Sodan jälkeen Väinö Rautio perheineen muutti Lappeenrantaan ja kesiksi Savitaipaleen Paimensaareen, josta perhe oli hankkinut kesäpaikan jo ennen sotia. Maalauksen maisema on heidän kotinsa ikkunasta Taikinamäeltä.

Lappeenrannan taidemuseo esittelee kesän päänäyttelyssään taidemaalari Väinö Raution tuotantoa ennätysmäisen laajasti ja monipuolisesti. Siitä huolimatta on todennäköistä, että monet Raution parhaista töistä eivät ole näyttelyssä esillä.

Väinö Rautio (1894—1974) syntyi ja varttui Viipurissa. Hän lähti taideopintojen perässä Helsinkiin, Saksaan ja Pariisiin, mutta Viipuri säilyi silti rakkaana kotikaupunkina, jonka näkymiä taiteilija käytti ahkerasti maalaustensa aiheena.

Sodan syttyessä Rautio oli jo keski-ikäinen, pitkän uran tehnyt taiteilija, jolla oli laaja tuotanto. Suojellakseen maalauksiaan Rautio piilotti ne muuraamalla teokset kotitalonsa kellarikomeron seinään. Taiteilijan arvion mukaan teoksia oli yli 200.

Kun perhe palasi Viipuriin, maalaukset olivat kadonneet.

— Sen takia Raution alkuvuosikymmenien tuotantoa on jäljellä niin vähän. Tai saattaa maalauksia olla tuolla maailmalla, mutta emme tiedä missä, Etelä-Karjan taidemuseon amanuenssi Mikko Pirinen sanoo.

Mika Strandén

Väinö Rautio maalasi sodan aikana raunioitunutta Viipuria.

Myöhemmin Väinö Rautio etsi teoksiaan niin venäläisistä taidegallerioista kuin kotimaisista huutokaupoista, mutta tuloksetta.

Parikymmentä vuotta sitten Raution poika Matti Rautio sai lopulta takaisin yhden isänsä kadonneista maalauksista. Se oli päätynyt vantaalaiselle rouvalle, jonka isä oli sotamiehenä ollessaan napannut ilmahälytyksen aikana maalauksen muistoksi viipurilaisesta kellarista.

Pirisen mukaan ei kuitenkaan ole todisteita siitä, että Raution maalaukset olisivat päätyneet juuri suomalaissotilaiden käsiin, vaan niitä on voinut päätyä lähes mihin tahansa.

— Jos teokset olisivat säilyneet, meillä olisi Väinö Raution tuotannosta vielä monipuolisempi ja kenties jopa hieman erilainen kuva, Pirinen arvelee.

Mika Strandén

Lappeenrannan taidemuseossa on esillä Väinö Raution maalauksia 60 vuoden ajalta.

Taidemuseon näyttelyssä on esillä 100 Raution teosta, joista ensimmäiset on maalattu vuonna 1912 ja viimeisimmät 1972. Yhteensä teoksia on siis 60 vuoden ajalta.

Koska Raution teoksia löytyy aika vähän muiden kuin Etelä-Karjalan taidemuseon kokoelmista, maalauksia etsittiin julkisella haulla yksityiskokoelmista. Haku tuotti tulosta.

Mikko Pirisen mukaan museo sai lähes 100 yhteydenottoa, ja yksityiskokoelmista tarjottiin yli 160 teosta. Näistä näyttelyyn valittin 50 maalausta.

Lappeenrannan taidemuseo halusi tehdä laajan retrospektiivisen näyttelyn Rautiosta, koska hänen merkityksensä on suuri etenkin Viipurin kuvaajana. Paitsi kaunista ja idyllistä Viipuria Rautio maalasi vuosina 1941—44 myös raunioitunutta sota-ajan Viipuria.

Sodan jälkeen Väinö Rautiosta tuli tärkeä eteläkarjalainen taidevaikuttaja. Jo ennen sotia perhe oli hankkinut kesäpaikan Paimensaaresta Savitaipaleelta. Sodan jälkeen Rautiot asettautuivat Paimensaareen ja Lappeenrantaan, jonne Rautio perusti piirustuskoulun.

Vaikka Väinö Rautio on tunnettu paikallisesti, kovin laajaa valtakunnallista tunnettavuutta hän ei taiteilijana kuitenkaan saavuttanut.

— Ehkä sen takia, että hän päätti jäädä asumaan Lappeenrantaan ja Savitaipaleelle. Jos Rautiot olisivat muuttaneet Helsinkiin, tilanne voisi olla ihan toinen. Niinhän se on nykyäänkin. Taiteilijan on paljon helpompi tehdä itseään tunnetuksi, jos asuu Helsingissä, Pirinen sanoo.

Mika Strandén

Väinö Rautio kokeili uransa aikana monenlaisia tyylejä.

Mika Strandén

Väinö Raution tuotannosta löytyy paljon Viipuri-aiheisia teoksia.

Luetuimmat