16-vuotias lappeenrantalainen Lauri Taipale on ahkera lukija: ”Nuorta ei kannata patistaa lukemaan sanomalla, että se on yleissivistävää"

Lappeenrannan pääkirjasto palkitsi Lauri Taipaleen ja hänen pikkuveljensä, 10-vuotiaan Ilmari Taipaleen vuoden lukijoina. Jos haluaa ilmaista itseään selkeästi, Lauri Taipaleen mukaan lukuharrastus saattaa auttaa.

Kai Skyttä

Lauri ja Ilmari Taipaleelle kirjasto on tuttu paikka. Kumpikin on käynyt siellä ahkerasti pienestä pitäen.
Lauri ja Ilmari Taipaleelle kirjasto on tuttu paikka. Kumpikin on käynyt siellä ahkerasti pienestä pitäen.

16-vuotiaan Lauri Taipaleen kanssa on helppo ja kiva jutella. Hän osaa pukea ajatuksensa sanoiksi jäsentyneesti ja vaivatta.

Onko syynä se, että Taipale on pienestä pitäen lukenut monenlaista kirjallisuutta?

— Uskon näin. Kun on lukenut paljon, on helpompi ilmaista itseään. Pystyy selittämään oman näkökulmansa selkeämmin, Taipale arvioi.

Lisäksi lukeminen on auttanut häntä ymmärtämään vaikealukuisia tekstejä ja tuottamaan tekstiä itse. Niinpä kouluesseiden kirjoittaminen ei tuota tuskaa. Taipale opiskelee ensimmäistä vuotta Lyseon lukiossa.

Isoveljensä jälkiä kulkee myös 10-vuotias Ilmari Taipale, joka on ahkera lukija ja kirjaston käyttäjä.

Lappeenrannan pääkirjasto valitsi tänä vuonna Taipaleen veljekset vuoden lukijoiksi. Raadin mukaan kummallakin on lukemiseen aito kiinnostus ja he ovat jo vuosien ajan lainanneet ja lukeneet kirjallisuutta monipuolisesti.

Lauri Taipale kiittää vanhempiaan, jotka ovat tarjonneet hyvät eväät lukuinnostuksen syttymiselle.

— Pienenä meidät tuotiin usein kirjastoon ja iltaisin luettiin paljon iltasatuja.

— Nykyisin minä tosin luen iltasatuja ääneen äidille, Ilmari Taipale sanoo.

Lukuharrastuksen alkutaipaleella kummallekin oli tärkeää, että postiluukkuun kolahti Aku Ankka.

Myöhemmin Lauri Taipale ahmi kirjoja laidasta laitaan.

Kai Skyttä

Lauri Taipaleen lukeminen liittyy nykyään sotahistoriaharrastukseen. Ilmari Taipaletta kiinnostaa muun muassa luonto.

— Lainasin kokonaisia kirjasarjoja kerrallaan. Viikonloppuna saatoin joskus lukea aamusta myöhään iltaan monta kirjaa päivässä.

Esimerkiksi kauhukirjasarja Goosebumps tai The Nightmare Room tuli hotkaistua alta aikayksikön.

Nykyisin sekä Lauri että Ilmari Taipale lukevat kirjoja aiheista, joista he ovat muutenkin kiinnostuneita ja innostuneita. Lauri Taipale harrastaa sotahistoriaa.

— Kiinnostuin ensin strategisoinnista. Ryhdyin pelaamaan isoisän kanssa shakkia ja myöhemmin muita strategiapelejä, kuten sotapelejä.

Hän on perehtynyt laajasti toiseen maailmansotaan ja lukee kaikkea aiheeseen liittyvää.

— Äiti ja isä tilasivat minulle juuri sotaan liittyvän sarjakuvapokkarisarjan.
Ilmari Taipale pitää Pirates of the Caribbean ja Tähtien sota -elokuvista, ja kirjastosta hän lainaa mielellään niihin liittyviä kirjoja ja sarjakuvia. Kolmasluokkalaista kiinnostavat myös luontoretkeily, luonnon havainnointi ja kuvaaminen sekä luontoon liittyvät kirjat.

Miten Taipaleet neuvoisivat vanhempia, jotka haluaisivat kannustaa omia lapsiaan lukemaan?

— Ei kannata ainakaan pakottaa eikä sanoa, että lukeminen on yleissivistävää. Se ei motivoi ketään, Lauri Taipale sanoo.  

Sen sijaan vanhempi voisi etsiä lapselleen kirjallisuutta aiheesta, joka tätä jo valmiiksi kiinnostaa. Jalkapalloilija voi innostua lukemaan kuuluisan jalkapalloilijan elämäkerran tai lajiin liittyvän yleisteoksen.

— Eikä kannata ajatella, että minun lapseni pelaa vain jalkapalloa, ei sitä lukeminen kiinnosta.

Kai Skyttä

Lauri Taipale tulee usein koulun jälkeen kirjastoon lukemaan ja istahtaa mielellään pallotuoliin. Ilmari osallistui keskiviikkona kirjastossa järjestettyyn ohjelmointikerhoon.

Lapselle lukeminen on keino parantaa koulumenestystä


Lapselle kannattaa lukea ääneen sekä pikkulapsena että sen jälkeen, kun tämä on jo oppinut itse lukemaan. Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís sanoo, että lukeminen on ainoa tehokkaaksi todettu keino vaikuttaa lapsen lukuintoon ja -taitoon tulevaisuudessa. Tutkimusten mukaan lapselle lukemisella on yhteys myös parempaan koulumenestykseen.

— Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan menestykseen enemmän kuin vanhempien sosio-ekonominen tausta, Villacís sanoo.

Aika usein iltasadun lukeminen loppuu, kun lapsi menee kouluun ja oppii itse lukemaan. Näin ei kannattaisi tehdä.

— Jos vasta lukemaan oppinut lapsi jää yksin liian vaikeiden kirjojen kanssa, lukuinto saattaa kääntyä laskuun.

Kaikille lapsille ei lueta tai lukuinnostus ei siitä huolimatta syty. Vaikka lukutaito on Suomessa maailman kärkeä, on koululaisten kiinnostus ja motivaatio lukemiseen matala.

Kodin ilmapiirin lisäksi lasten ja nuorten lukuinnostukseen vaikuttaa merkittävästi koulun kirjallisuuskasvatus. Kouluissa erilaisiin luku- ja kirja-aiheisiin kampanjoihin osallistuminen lisää Lukukeskuksen mukaan lasten lukuinnostusta selvästi.

— Monipuolisten vaihtoehtojen ja erilaisten tekstien saatavuus on myös tärkeä tekijä. On ratkaisevaa, että oppilailla itsellään on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia tekstejä he saavat koulussa luettavakseen. Myös julkisuudesta tutut esikuvat ovat hyviä lukutaidon kannustajia.


Lukemisen uudet muodot, kuten sähköiset formaatit saattavat innostaa erityisesti poikia lukemaan. Englantilaisen tutkimuksen mukaan sähkökirjan helppo saatavuus lähes puolitti niiden poikien määrän, jotka kokivat lukemisen vaikeaksi.

Lappeenrannan kirjastot palkitsivat torstaina Lauri ja Ilmari Taipaleen lisäksi Inka ja Iida Liimataisen, Aino Hämäläisen, Verna Sarviahon sekä Viivi Riikosen.



Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet