Kirja-arvio: Moni näkee vain Patsaspuiston mystiset betoniveistokset, mutta kasvit tekevät itärajan nähtävyydestä ainutlaatuisen fantasiapuutarhan

Kimmo Heikkilä (toim.): Mystinen puutarha, Mystical Garden. 176 s. Kulttuuriyhdistys Maailmanpylväs ry 2019.

Kimmo Heikkilä

Betoniset tytöt tanssivat marjatanalppiruusujen keskellä.
Betoniset tytöt tanssivat marjatanalppiruusujen keskellä.

Veijo Rönkkösen luoma Patsaspuisto Parikkalan Koitsanlahdessa on nähtävyys ihmeellisten patsaidensa vuoksi, mutta se on myös mystinen, runsas puutarha. Edesmennyt Rönkkönen oli innokas puutarhuri, joka sommitteli istutukset veistoksiaan ajatellen.

Puistossa vierailijat näkivät jo hänen eläessään kyltin, jossa sallittiin tietty polku vain puutarhurin kuljettavaksi.

Vuonna 2010 kuolleen ITE-taiteilijan perintöä vaaliva Kulttuuriyhdistys Maailmanpylväs on nyt julkaissut kirjan puiston kasveista. Kasvit luetteloi puutarhuri Anneli Hyvönen vuosina 2012—13.

Koska kasviluettelo ja kartasto ovat vuodelta 2012, monet kasvit ovat sittemmin vaihtaneet paikkaa.

Kirjahanketta on vetänyt savonlinnalainen graafinen suunnittelija Kimmo Heikkilä, ja hän on myös ottanut monet kirjan kuvista. Heikkilä on halunnut yhdistää kuviin patsaat ja kasvit sekä tavoittaa puutarhan tunnelman. Siinä hän on onnistunut, vaikka on näpännyt monet otokset spontaanisti ja pelkällä kännykkäkameralla.

Heikkilä kartoittaa kiinnostavasti betonisten veistosten suhdetta eläviin kasveihin. Niistä muodostuu taianomainen kokonaisuus, joka sopii kuvaamaan koko Patsaspuistoa.

Paikallisen näkökulman kirjaan tuo Jani Halme, Parikkalassa ja Helsingissä asuva luova johtaja ja toimittaja.

Halme muistelee värikkäästi, kuinka hän aikoinaan seikkaili kavereidensa kanssa puistossa. Kaveriporukka hiiviskeli paikalle iltaisin turistien lähdettyä. Rönkkösen tapaaminen vähän jännitti, mutta koskaan hän ei ajanut poikia pois.

Kimmo Heikkilä

Kasvusto peittää vähitellen patsaita, ja sammal nousee lukevan naisen hameelle.

Mielenkiintoinen vierailija-kirjoittaja on pelkällä Suzanne-nimellä esiintyvä luontomatkailija, kotoisin Kaliforniasta.

Suzanne on lumoutunut eksoottisesta elämyksestä aivan Venäjän rajan läheisyydessä. Hän kuljeskelee puutarhan poluilla ja pohtii, mitä itseoppinut luonnonlahjakkuus halusi teoksillaan sanoa. Hän päätyy ajattelemaan, että Rönkkönen halusi sytyttää aistit ja tarjota tutkistelun aihetta, kunkin omasta näkökulmasta.

Arvostava teksti avaa Rönkkösen taustaa tavalla, joka sopii niin koti- kuin ulkomaisille kävijöille. Se, kuten muutkin tekstit on käännetty englanniksi suomenkielisen viereen. Ratkaisu toimii hyvin.

Käännöksistä vastaavat Jenny Perttola, Ruth Lähdeaho-Kero ja Katja Törmänen.

Kimmo Heikkilä

Kilpiangervo menestyy ryöppyävässä puutarhassa.

Puutarhan esittelyn laatinut Anneli Hyvönen huomauttaa, että monet kävijät näkevät vain erikoiset patsaat eivätkä huomaa kasveja. Rönkkönen kuitenkin suunnitteli kokonaisuuden tavoitteenaan villi ja vapaa puutarha. Hän jopa maalasi talonsa seinät eri värisiksi niin, että kunkin seinustan kasvit erottuisivat parhaiten.

Koska kasviluettelo ja kartasto ovat vuodelta 2012, monet kasvit ovat sittemmin vaihtaneet paikkaa. Ne liikkuvat ja kiipeävät patsaiden päälle, peittävät hahmoja ja elävät sopusoinnussa betonisten kasvien rinnalla. Osa kuolee, uusia ilmaantuu.

Kirjan kuvitus on usean kuvaajan käsialaa. Joukossa on kymmeniä Rönkkösen upeita kaksoisvalotuskuvia, joissa hän joogaa kasvien keskellä.

Mystinen puutarha täydentää mainiosti Veli Granön kirjaa Veijo Rönkkösen todellinen elämä, jossa Granö käy läpi Rönkkösen elämänvaiheita ja asettaa hänen työnsä laajempaan yhteyteen.

Kirja julkaistiin vuonna 2007, ja siinä kuuluu myös Rönkkösen oma ääni. Kirjasta otettiin viime vuonna päivitetty painos.

Leena Härkönen

Hyvää: Kasvien nosto patsaiden rinnalle on perustelua.

Kehitettävää: Kasvikartta vuodelta 2012 on pakostakin viitteellinen.

Erityistä: Kirjojen myyntituloilla ylläpidetään ja kehitetään Patsaspuiston toimintaa.