"Terapiaan on tullut jopa 3-vuotiaita lapsia, jotka eivät osaa puhua oikeastaan lainkaan" – Lapselle lukeminen voi estää jopa syrjäytymistä, sanoo tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen

Ääneen lukeminen lasten kanssa voi olla perheen yhteinen, kiireetön hetki, joka on myös korvaamaton satsaus lapsen tulevaisuuteen. Lukeminen opettaa kieltä ja tunteita, estää syrjäytymistä ja opettaa selviytymään.

Tuomas Sarparanta

Lastenkirjallisuuden tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen kehottaa perheitä lukemaan yhdessä ääneen. - Kiireetön yhteinen lukuhetki on lapsille kuin korkeakorkoinen talletus, josta riittää koko elämäksi.
Lastenkirjallisuuden tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen kehottaa perheitä lukemaan yhdessä ääneen. - Kiireetön yhteinen lukuhetki on lapsille kuin korkeakorkoinen talletus, josta riittää koko elämäksi.

Lapsille ääneen lukeminen on kuin tekisi lapsille korkeakorkoisen talletuksen, josta riittää tuottoa koko eliniäksi.

Näin sanoo Päivi Heikkilä-Halttunen. Hän on filosofian tohtori ja dosentti, lasten- ja nuortenkirjallisuuden kriitikko, tutkija, tietokirjailija ja kouluttaja

Heikkilä-Halttusen mukaan lapsen ja vanhemman yhteisistä lukuhetkistä karttuu valtavasti henkistä pääomaa.

– Näin aikuinen antaa lapsille luontaisedun, jota ei millään muulla tavalla voi antaa, sanoo Heikkilä-Halttunen.

Nykyään monet lasten harrastukset on ulkoistettu. Yhtä hyvin voisivat vanhemmat ja lapset istua yhdessä alas ja lukea yhdessä.

– Ääneen lukeminen voisi olla perheen yhteinen, kiireetön hetki, muulloinkin kuin illalla. Iltasatuaikaan ovat kaikki jo liian väsyneitä, ei ole välttämättä alttiutta rentoutua ja rauhoittua ääneen lukuun tai halua keskustella kuullusta, sanoo Heikkilä-Halttunen.

– Yhdessä lukeminen on helposti toteutettava elämäntapa. Olisi hienoa, jos lukemisen jälkeen voisi keskustella loruista, runoista, saduista, romaaneista. Lukea voi vaikka monta kertaa päivässä sen mukaan, kuinka tämä sopii perheen aikatauluun.

Heikkilä-Halttunen toivoo, että ääneen lukeminen ei olisi aikuiselle ikävä velvollisuus ja suuri ponnistus, vaan rentouttava ja meditatiivinen hetki.

– Silloin voi olla kaikki aistit auki. Kuvakirjojen kuvia voi tutkia yhdessä, heittäytyä kirjojen usein korkeatasoiseen visuaaliseen maailmaan. Sekin avaa lapselle uusia ajatuksia ja tukee luovuutta, muistuttaa Heikkilä-Halttunen.

Lukeminen opettaa myös selviytymistä

Yhteisistä lukuhetkistä karttuu valtavasti henkistä pääomaa.

Ääneen lukeminen opettaa lasten tunnistamaan kielen vivahteita ja rikastuttaa sanavarastosta.

– Kirjojen kieli on runsaampaa kuin usein aika suora, ekonominen arkikieli. Runot ja lorut antavat maistiaisia kielen vivahteista.

– Kun sanavarasto rikastuu ja kun erilaiset tuntemukset saavat nimet, pystyy esimerkiksi konfliktitilanteessa perustelemaan näkemyksensä rauhanomaisesti verrattuna siihen, jos ei ole selkeää ulosantia. Toinen tarttuu nyrkkiin, se, jolle on luettu paljon, turvautuu sanan mahtiin ja ratkaisee konfliktin rauhanomaisesti. Hän osaa nimetä tunteita ja ilmiöitä.

Vasta viime vuosina on tutkittu lapsena lukemisen ja syrjäytymisen yhteyttä. Tulos on selvä: vähäinen lukeminen voi altistaa syrjäytymiselle jo varhaisessa nuoruudessa.

– Jännää, että tätä ei ole aiemmin oivallettu tutkia, miettii Heikkilä-Halttunen.

Kirjoista lapsi oppii myös moniarvoista elämää ja pääsee vierailemaan erilaisiin perheisiin, tutustuu erilaisiin ihmisiin.

– Kirjojen kautta voi katsoo maailmaan jonkun toisen näkökulmasta, mikä kasvattaa myös empatiakykyä. Lapsi voi myös kuivaharjoitella perustunteita, iloa, pettymystä, suuttumusta, pelkoja. Kirjat myös tarjoavat sosiaalisten suhteiden harjoittelukenttiä, kasvattavat yhteiskunnallista valveutuneisuutta ja opettavat suhtautumaan erilaisiin ikätovereihin.

Toisaalta ne tarjoavat suloisia pakopaikkoja.

– Sadun maailmaan on ihana solahtaa. Lukemalla voi kokea suuria elämyksiä ja seikkailuja, joita rajallisessa todellisuudessa ei voi. Oppii myös siihen, että hurjistakin asioista voi selviytyä.

Kirjat siltana keskustelulle

 Lapsi voi myös kuivaharjoitella perustunteita, iloa, pettymystä, suuttumusta, pelkoja.

Tarinoiden kautta lapsi voi peilata omaa kokemusmaailmaansa.

– Lapsi voi eläytyä sankariin ja saada sieltä voimaa ja taitoa omaan elämään. Kun lapsi on turvallisessa tilanteessa ja nauttii kuulemastaan, saattavat suojamuurit kaatua ja hän on altis puhumaan asioista, voi peilata senhetkisiä omia surujaan kirjan tapahtumiin.

– Tämä antaa myös vanhemmille mahdollisuuden keskustella lapsen kokemusmaailmasta ja ajatuksista.

Päivi Heikkilä-Halttunen on huolissaan siitä, että perheenjäsenet viettävät yhä enemmän aikaa eristyksistä, kukin omalla mobiililaitteellaan.

– Puheterapiaan on tullut jopa 3-vuotiaita lapsia, jotka eivät osaa puhua oikeastaan lainkaan. Taustalla on se, että lapselle ei juuri puhuta, koska perheen aikuisten aika kuluu mobiililaitteissa. Perheiden elämään ennen kuulunut vapaa höpöttely on vähentynyt, eivätkä lapset kuule puhetta saati kirjoja. Tämä on hyvin huolestuttavaa.

Mitä sitten lapsille tulisi lukea?

– Moni lukee mielellään oman lapsuutensa ja nuoruutensa suosikkeja, mutta kannattaa myös tutustua tämän ajan korkeatasoisiin lastenkirjoihin. Kannattaa kysyä kirjastojen ja kirjakauppojen ammattilaisilta.

– Vanhempien nuoruusajan kirjat voivat olla lapsille vähemmän kiinnostavia. Suomessa ilmestyy korkeatasoisia, oivaltavia, hauskoja ja mukaansa tempaavia lastenkirjoja jatkuvasti. Tarjonta on todella laaja ja tasokas.

Päivi Halttunen-Heikkilän mukaan pitää toki moni klassikko pintansa.

– Esimerkiksi Roald Dahlit tai monet Astrid Lindgrenin kirjan puhuttelevat sukupolvesta toiseen.

Kommentoidut