Kaupunginteatteri tekee kuunnelman ja kulttuurihistoriaa – Suomen ensimmäinen julkinen näytelmäesitys oli yksityiskodissa Lappeenrannassa, ja teatteri taltioi saman tekstin kuunnelmaksi some-kanavilleen

Sosiaalisesta mediasta tuli nopeasti myös kunnallisten kulttuurilaitosten esitysalusta. Etelä-Karjalan teatterit tekevät some-esityksiä, koska näyttelijät haluavat ja koska sitä on pyydetty.

Anu Kiljunen

Näyttelijä Netta Salonsaari on satujen ohella taltioinut kotioloissaan pitkän kuunnelmatekstin Lappeenrannan kaupunginteatterin Facebook-tilille. - Aineisto on ollut tuttua ja sen taltiointi digimuotoon uutta, mutta kivaa erilaista tekemistä.
Näyttelijä Netta Salonsaari on satujen ohella taltioinut kotioloissaan pitkän kuunnelmatekstin Lappeenrannan kaupunginteatterin Facebook-tilille. - Aineisto on ollut tuttua ja sen taltiointi digimuotoon uutta, mutta kivaa erilaista tekemistä.

Lappeenrannan kaupunginteatteri tekee kuunnelman sosiaalisessa mediassa jaettavaksi. Viisi teatterin näyttelijää, teatterinjohtaja ja äänimestari purkittavat kuunnelman vapunaattona.

Tallennettavaksi valikoitunut teksti on sekä paikallista että valtakunnallista kulttuurihistoriaa: Pietari Hannikaisen kirjoittama Silmäkääntäjä eli Jussi Oluvisen matka Hölmölään on ensimmäinen julkisesti esitetty suomenkielinen näytelmä. Hannikainen (1813–1899) oli Etelä-Karjalassa vaikuttanut kirjailija, lehtimies ja maanmittari, jonka viimeinen leposija on Parikkalan vanhalla hautausmaalla.

Silmänkääntäjä on kirjoitettu 1830-luvun lopulla, jolloin Hannikainen oli maanmittarin apulaisena Hölmölän kylässä Ruokolahdella, ja näytelmän kantaesitys oli vuonna 1846 lappeenrantalaisessa yksityiskodissa.

– Yksityiskodissa esitetty näytelmä sopii hyvin tähän aikaan, teatterinjohtaja Iiris Rannio toteaa.

Ensiesityksen yleisömäärän tietoa ei ole säilynyt, mutta teatteri toteuttaa kuunnelman nauhoitukset koronasuositusten mukaisesti suurella näyttämöllä: äänimestari Olli-Pekka Pyysing nauhoittaa, Rannio lukee kertojan osuudet katsomossa ja näyttelijät Sanna Kemppainen, Jussi Lankoski, Noora Koski, Jarno Hyökyvaara sekä Vilma Putro tulkitsevat lavalla.

– Turvavälit ovat taatusti kunnossa.

Kuunnelmaa ei lähetetä suoratoistona. Sen äänimaiseman rakentaminen vie noin viikon, vaikkei sisälläkään hienostelua.

– Sellaista Juha Hurme -tyyliä: teksti hallussa reippaalla otteella eteenpäin.

Kuunnelman esitysalusta on tällä tietoa Lappeenrannan kaupungin verkkosivut ja kaupunginteatterin Facebook-tili. Sen julkaisuajankohta on vielä avoinna.

Kuunnelma kuuluu siihen silmänkääntötemppujen sarjaan, johon kulttuurintekijät ovat olleet korona-aikaan pakotettuja ja jossa some-kanavista on tullut kunnallistenkin kulttuurilaitosten näyttämö.

Lappeenrannan kaupunginteatteri on postannut näyttelijöiden tulkitsemia runoja ja satuja Facebook-tililleen viime viikosta lähtien ja Teatteri Imatra näyttelijöiden lukemia satuja huhtikuun alusta asti.

Videoklippien taustalla on koulutettujen ammattiesiintyjien halu tehdä muutakin kuin syksyn näytelmien harjoittelu.

– Kausi jäi teatterissa kesken, mutta työ on sosiaalista ja ulospäin suuntautuvaa, joten näissä puitteissa tämä on vähintä, mitä voi tehdä, näyttelijä Hanna Kaskela kertoo.

Teatteri Imatran näyttelijät alkoivat hänen aloitteestaan julkaista satuja ja tarinoita teatterin Facebook-sivulla.

Homman käynnisti huhtikuun alussa Imatran kaupungintalon äänityskopissa tallennettu kansansatu Hölmölän räätäli.

– Olen aina lukenut paljon satuja, ja ääneen lukeminen on tärkeätä muutenkin kuin työn takia, Kaskela sanoo.

Hänen itse valittujen satujen kulutuksensa on tosin vähentynyt viime aikoina, sillä noin puolitoistavuotiaan pojan äitinä Kaskela lukee nyt vain pojan pyytämiä tarinoita.

Imatran kaupunki

Teatteri Imatra alkoi julkaista luettuja satuja ja tarinoita näyttelijä Hanna Kaskelan aloitteesta. - Halusin tehdä muutakin harjoitella tulevien näytelmien tekstejä kotona, hän perustelee. Kuvakaappaus sivulta
Teatteri Imatra alkoi julkaista luettuja satuja ja tarinoita näyttelijä Hanna Kaskelan aloitteesta. - Halusin tehdä muutakin harjoitella tulevien näytelmien tekstejä kotona, hän perustelee. Kuvakaappaus sivulta

Lappeenrannassa kaupunginteatterin FB-seinälle runoja ja satuja tallentaa teatterin kuusi määräaikaista näyttelijää ja näyttelijöiden luottamusmies, joita ei voi lomauttaa.

– Kaupungilta tuli toive, että he tekisivät harjoitusten ohella ylimääräistä työtä kaupunkilaisten iloksi, Rannio sanoo.

Näissä puitteissa tämä on vähintä, mitä voi tehdä. — Hanna Kaskela

Kaupungin toive osui yhteen näyttelijöiden omien halujen kanssa, ja teatteri on julkaissut päivittäin yhden runon aikuisille ja yhden sadun lapsille viime viikosta lähtien. Somen tekeminen on avannut silmiä uudelle ja ollut sekä opettavaista että työlästä.

– Kolmen minuutin valmiiseen satupätkään menee helposti neljä tuntia työaikaa, Netta Salonsaari kertoo.

Näyttelijä on lukenut satuja lapsilleen viimeiset 13 vuotta, joten hän valitsi niiden esittämisen myös kaupunginteatterin some-kanavissa. Materiaalia on valmiina omassa hyllyssä, mutta klipin tekeminen on muutakin kuin kirjan ottamista käteen.

– Tekstin etsintä ja läpikäyminen sekä sen tallentaminen mahdollisine uusintaottoineen vievät yllättävän paljon aikaa.

Ajan säästämiseksi Salonsaari on vältellyt leikkaamista ja pyrkinyt purkittamaan tekstit kerralla. Uutta on oppinut silti, sillä Salonsaari "ei puljaa koneen kanssa töissä eikä omilla some-tileillään".

Näyttelijälle työn ohessa tehty digiloikka on silti ollut palkitsevaa.

– Tietyllä tavalla esityksellisen toiminnan tarjoaminen on tärkeää ja palvelee tarkoitusta, kun on huomannut sen tavoittavan ihmisiä.

Lappeenrannan kaupunki

Näyttelijä Vilma Putro esittää Lappeenrannan kaupunginteatterin Facebook-tilillä muun muassa itse suomentamiaan Anton Tshehovin tekstejä. Kuvakaappaus sivulta.
Näyttelijä Vilma Putro esittää Lappeenrannan kaupunginteatterin Facebook-tilillä muun muassa itse suomentamiaan Anton Tshehovin tekstejä. Kuvakaappaus sivulta.

Ohjelmisto on teattereissa yleensä tarkasti suunniteltua. Somessa esitettävien runojen ja satujen valintojen suhteen tarkkuutta ovat vaatineet erityisesti teosten tekijänoikeudet. Ongelmia ei ole haluttu, joten kriteerit valittujen tekstien oikeuksien suhteen ovat olleet tiukat.

– On valittu materiaalia, jonka suomentajatkin ovat olleet 70 vuotta kuolleena, Rannio tokaisee.

Imatralla some-tekstien valinnassa ison työn tekivät Kaskelan mukaan kirjaston työntekijät, Lappeenrannassa kääntäjien tekijänoikeuksien vatvominen on osin ratkaistu suomentamalla itse muun muassa Anton Tshehovia.

– Näyttelijä Vilma Putro on kääntänyt esittämänsä Tshehovin tekstit.

Katso ja kuuntele Putron esitys novellista Samppanja tästä.

Teattereiden esitysten lisäksi kaupunginorkesterin konsertit on peruttu, ja ovet ovat kiinni myös kirjastoissa ja museoissa. Kiinniolot ja peruutukset näkyvät laitosten some-kanavilla lisääntyneinä päivityksinä.

– On painotettu tarjontaa erityisesti niille ryhmille, jotka eivät suositusten mukaan pääse ulkoilemaan, Lappeenrannan museoiden amanuenssi Hanna Lommi sanoo.

Hänen mukaansa erityisesti museoiden FB-tilin seuraajissa on yli 70-vuotiaita ihmisiä. Museot tekevät paljon yleisötyötä, jonka pohjalta niillä on vankka tuntemus asiakkaidensa toiveista.

– Niiden perustalta somen päivityksiä on suunniteltu aina puolitoista viikkoa eteenpäin.

Postauksissa korostuu sekä vuodenkierto että erityisesti pinnalle nousevat asiat, kuten vaikkapa lahjoituksena saatu Etätyö-kahvipaketti.

Lappeenrannan kaupunginorkesteri aloitti some-postaukset heti koronaperuutusten myötä, mutta pääsiäisen jälkeen FB-tilillä on ollut hiljaisempaa. Päivitykset ovat olleet yksittäisten muusikoiden vapaaehtoisia videotervehdyksiä, sillä tilin seuraajien toivomat striimaukset on kielletty.

– Niistä oli kyllä suunnitelma, mutta kieltojen myötä toteutus hankaloitui, intendentti Milko Vesalainen kertoo.

Lappeenrannan kaupunginkirjasto on kulttuurilaitosten aktiivisin some-päivittäjä. Omien sähköisten palveluiden markkinoinnin ohella se jakaa FB-tilillään vinkkejä muiden some-kanavien tarjontaan.