Teatterinjohtaja Timo Rissanen löytää kolme syytä Pokka pitää -näytelmän perumiselle – Korona kurittaa teattereita meillä ja maailmalla

Korona on vaikuttanut yöuniinkin, kertoo Imatran teatteria johtava Timo Rissanen.

Piia Kaskinen

Teatterin kevätkausi loppui jo huhtikuun lopulla. Nyt Ulla-Maija Järnstedtkin on kesälomalla.
Teatterin kevätkausi loppui jo huhtikuun lopulla. Nyt Ulla-Maija Järnstedtkin on kesälomalla.

Teatteri

Samanlaisessa kurimuksessahan tässä ollaan kaikki. Silti korona kurittaa kulttuurialaa kyllä tosi kovalla kepillä, sanoo Teatteri Imatran teatterinjohtaja Timo Rissanen.

– Sääliksi käy etenkin freelancereiden tilanne. Kun keikat ovat loppuneet kuin seinään, he ovat pudonneet täysin tyhjän päälle. Kyllä tämä on pistänyt miettimään ihmisten arvoja sekä eriarvoisuutta, hän miettii.

Muutamia freelancer-yrittäjiä oli myös Imatran teatterin riveissä. Heidän palkanmaksunsa loppui kuin seinään. Sen sijaan vakinaista väkeään teatterin ei ole tarvinnut lomauttaa – silti, että kesäteatterikin oli peruttava. Pokka pitää -näytelmän perumista puitiin pitkään, Rissanen kertoo, mutta lopulta perumiselle ei ollut vaihtoehtoja.

– Esitin kaupungille kolme keskeistä syytä sille, miksi se täytyi perua. Ensinnäkin: jos joku henkilökunnasta olisi sairastunut, esitykset olisi peruutettu välittömästi, ja koko henkilökunta olisi joutunut karanteeniin. Toisekseen: jos jollekulle yleisössä olevalle olisi tapahtunut jotain, se olisi ollut aivan valtava kolaus teatterin imagolle.

Arttu Muukkonen

Viidakkokirjan esitykset jouduttiin keväällä keskeyttämään Teatteri Imatrassa koronan takia.
Viidakkokirjan esitykset jouduttiin keväällä keskeyttämään Teatteri Imatrassa koronan takia.

Koronapilvellä on myös hopeareunus

Kolmantena syynä vaakakupissa painoi uskallus. Yleisön uskallus.

– Monet varmasti kaipaavat jo kulttuuritapahtumissa käymistä, mutta varmasti on myös heitä, jotka eivät vielä tänä kesänä uskalla liikkua isoissa tapahtumissa. Pokka pitää -näytelmästä tulee niin hyvä, että emme halua uhrata sen menestystä sille pelolle, että paikalle tulisikin vain osa teatterissa käyvästä yleisöstä. Haluamme mieluummin mennä sen kanssa täysin purjein ensi kesänä.

Kivutta ratkaisu ei kuitenkaan käynyt.

– Kyllä tässä on monta kertaa pitänyt hengitellä. Tämä on vaikuttanut jo yöuniinkin. Jo tähän mennessä esityksen tekeminen on ollut sellainen vuoden projekti, ja nyt sitä ei sitten tulekaan.

Koronapilvellä on kuitenkin se hopeareunus, ettei työ valu tyhjiin. Sen eteen tehty työ on omalla tavallaan valmista ensi vuotta varten. Esimerkiksi lava on käytännössä valmis, samoin iso osa puvustuksesta.

Erityisen kiitollinen Rissanen on siitä, että koko tämänkesäinen esiintyjäryhmä ilmoitti astuvansa remmiin myös ensi vuonna. Sekä siitä, että iso osa myös lippuvarauksista on siirretty ensi vuoteen.

Piia Kaskinen

Hyvin tänne vielä mahtuu! sanoo Aki Honkatukia. Häneltä korona lopetti susiroolin lyhyeen. Myös miehen 50-vuotiskonsertti, osa 2, siirtyi keväältä syksylle.
Hyvin tänne vielä mahtuu! sanoo Aki Honkatukia. Häneltä korona lopetti susiroolin lyhyeen. Myös miehen 50-vuotiskonsertti, osa 2, siirtyi keväältä syksylle.

Korona kurittaa miljoonilla euroilla

Korona kurittaa suomalaista teatterikenttää miljoonien eurojen edestä. Suomen teatterit ry, eli ammattiteattereiden edunvalvonta- ja työnantajajärjestö on arvioinut kevään menetyksiksi noin 18,5 miljoonan euron pääsylippumenetykset. Kesäteattereiden peruminen lisää summaan vielä reilut kymmenen miljoonaa euroa. Valtio korvaa osan kustannuksista, mutta ei kaikkia.

Maailmalla tilanne on pahempi.

Se johtuu siitä, että suomalaisten ammattiteattereiden rahoitus koostuu periaatteessa kolmesta lähes samansuuruisesta osasta. Noin kolmasosa niistä on valtiontukia, kolmasosa kaupunkien tukea ja kolmasosa lipputuloja. Siksi tuhot ovat lipputuloista.

– Paljon hirveämmin tämä vaikuttaa isoissa teatterimetropolikaupungeissa, kuten Lontoossa ja New Yorkissa, Rissanen sanoo.

Näiden kaupunkien teatterit ovat kaupallisia, eli pyörivät lähinnä lipputuloilla.

– Arvioiden mukaan näiden kaupunkien teatterikenttä ei palaa enää koskaan ennalleen. Monien lontoolaisteattereiden ennustetaan kuolevan. New Yorkin suhteen on arvioitu, että vielä tänä syksynä esityksiä ei päästä aloittamaan, vaan vasta vuoden 2021 puolella.

Viidakkokirjalla meni hyvin

Jos koronarajoitukset eivät jatku enää syksyllä, Teatteri Imatra selviää muutaman kymmenen tuhannen euron menetyksillä. Ne syntyvät Viidakkokirja -esitysten peruuntumisista. Sen sijaan Pokka pitää -esityksen valmistelukustannuksiin voi suhtautua etukäteen tehtynä työnä.

Tuhoja pienensi myös se, että Viidakkokirjan alku meni niin hyvin.

– Ehdittiin pitää 14 esitystä ja peruttiin 20. Näytelmän kävijätavoite oli 4 200 ja perumiseen mennessä lippuja oli varattu ja myyty 3 900. Kävijätavoitteiden yli olisi menty reilusti.

Vaikka peruminen oli järkytys sekä Rissaselle, että henkilökunnalle, se ei osuvampana päivänä olisi voinut tapahtua. Tavallaan.– Ensimmäinen peruttu esitys oli perjantaina 13. päivä maaliskuuta.

Syksyä kohti kuitenkin mennään sillä ajatuksella, että elämä normalisoituu.

– Kukaan ei tiedä, käykö niin, siksi suunnittelemme parhaillaan järjestelyjä sille, miten esimerkiksi turvavälit voisi pitää. Korona sai Rissasen ottamaan myös digiloikan. Suomen teatterinjohtajien yhteisiä Teams-kokouksia ei ole tätä ennen pidetty.

Onni onnettomuudessa oli sekin, että teatterin kausi olisi päättynyt muutenkin jo huhtikuun lopulla.