Sata vuotta täyttävän Helmin synttärikahvit ovat savitaipalelaisten itsenäisyysjuhla — musiikki kuljettaa läpi itsenäisten vuosien

Näytelmän tekijöille harjoitusaika on kirkastanut kotimaan huikean kehityksen nollasta nykypäivään.

Minna Mänttäri

Pääosaa eli satavuotissyntymäpäiväänsä juhlivaa Helmi-rouvaa esittää Jaana Jurvanen.
Pääosaa eli satavuotissyntymäpäiväänsä juhlivaa Helmi-rouvaa esittää Jaana Jurvanen.

Papiljotteja, sorkka-aura-aiheinen seinävaate, muutama sohva, gramofoni. Nuoria ja vanhempia savitaipalelaisia sekä yksi satavuotiaalta näyttävä rooliasussaan. Musiikkia jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuosikymmeneltä, soittajina paikalliset muusikot ja koululaiset.
Siinä aineksia näytelmästä, jolla Savitaipale juhlii itsenäistä Suomea. Viikkoa ennen esityksiä valmistelut ovat täydessä käynnissä liikuntakeskuksessa.
Naurun ryppyjä -musiikkinäytelmän tekemisessä näkyy paikkakunnan talkoohenki ja yhteistyö. Ne, jotka eivät näyttele tai soita, ovat kaivaneet rekvisiittaa ullakoiltaan.
— Yksi emäntä tarjosi silityslautaa ja toinen papinkauraa, sata vuotta sitten muodissa ollutta viherkasvia, kulttuurisihteeri Helena Hjerppe kertoo.

Minna Mänttäri

Kuntalaisten vinteiltä on löytynyt muun muassa vanhoja lehtiä rekvisiitaksi.
Kuntalaisten vinteiltä on löytynyt muun muassa vanhoja lehtiä rekvisiitaksi.

Helmi löytyi mustikkametsästä

Roolissa on ollut miettimistä, kun roolihahmo vanhenee niin paljon.

Tavaroista rakennetaan neljä kertaa vaihtuva koti sata vuotta täyttävälle Helmille. Häntä esittää Jaana Jurvanen.
— Minut poimittiin näytelmään mukaan mustikkametsästä, Jurvanen nauraa.
Itsenäistymisen ajoista lähdetään, ja väliajan jälkeen tullaan 1980- ja 1990-luvuille, muun muassa Dingo-hysteriaan. Dingo keikkaili 1980-luvulla Solkein lavallakin, ja näytelmään on saatu autenttinen keikkajuliste.
Nuoria on mukana puolensataa. Elisa Juopperi esittää Helmiä 20-vuotiaasta 50-vuotiaaksi.
— Roolissa on ollut miettimistä, kun roolihahmo vanhenee niin paljon, Juopperi myöntää.
Nuoret naiset Ada Lavonen, Iines Valsi ja Venla Saalasti ovat näytelmässä Dingo-faneja. Yhtyeen suosituimmat kappaleet ovat heille tuttuja, mutta itsenäisyyden alun ja sota-aikojen tapahtumat eivät. Sisustus- ja vaatemuodin muuttumista on ollut heistä kiinnostavaa seurata.

Minna Mänttäri

Helena Hjerppe esittelee vanhaa seinävaatetta, jossa on Savitaipaleen kuntavaakunassakin esiintyvä sorkka-aura-aihe.
Helena Hjerppe esittelee vanhaa seinävaatetta, jossa on Savitaipaleen kuntavaakunassakin esiintyvä sorkka-aura-aihe.

Näytelmä nostaa ilon päällimmäiseksi

Minna Mänttäri

Suomen kehityskaari hyvinvointivaltioksi on tehnyt vaikutuksen näytelmän ohjanneeseen musiikinopettaja Sanna Pulkkiseen.
Suomen kehityskaari hyvinvointivaltioksi on tehnyt vaikutuksen näytelmän ohjanneeseen musiikinopettaja Sanna Pulkkiseen.

Näytelmän ohjaa musiikinopettaja Sanna Pulkkinen, ja käsikirjoitus sekä asujen ja maskeerausten suunnittelu ovat Kaisa Martinin. Näytelmän perusajatus lähtee musiikista, tanssista ja ilosta.
— Haluamme juhlia hienoa juhlapäivää iloisesti. Tuska kulkee kaiken alla, mutta kaikkina aikoina on myös seurattu muotia ja tanssittu, Pulkkinen muistuttaa.
Harjoitusten mittaan tekijöille on kirkastunut, miten hirvittävästi Suomessa on nähty vaivaa yhteiskunnan rakentamiseen.
— On lähdetty nollasta ja lyhyessä ajassa tehty paljon. Historiamme on ihan mieletön, Pulkkinen sanoo.
— Eikä suomalainen sisu ole ollenkaan tuulesta temmattu juttu, toinen ohjaaja, opettaja Kirsi Sinkko huomauttaa.
Ja vaikka suomalainen haluaa olla itsekseen, hän myös tykkää hupsuttelusta ja aika hulluistakin jutuista.
Kun esitykset ovat ohi, yhden jos toisenkin kotona saattaa poksahtaa auki Suomi-kuohari.


Naurun ryppyjä -musiikkinäytelmä ti 5.12. klo 12 ja ke 6.12. klo 13, iikuntakeskus, Jonni Myyrän tie 1, Savitaipale.

Minna Mänttäri

Papiljotit ja hiustenkuivainkin kertovat itsenäisen Suomen historiaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.