Grafiikan voima ja herkkyys

Juho Karjalainen, TaidegraafikkoPitkä kaari – Tarja Heilimo ja kokoelmatLappeenrannan taidemuseo 22.9.2017 – 7.1.2018

Martti Kapanen

Juho Karjalaisen teos Saari on vuodelta 2015.
Juho Karjalaisen teos Saari on vuodelta 2015.

Kyllä grafiikasta on moneksi!

Haminassa asuva Juho Karjalainen on eturivin graafikkoja, takana jo pitkä ura. Tarja Heilimo asuu Vehkataipaleella ja hänenkin uransa on vuosikymmenien mittainen. Heidän kovin erilaiset tyylinsä toimivat hyvin yhteen.

Karjalaisen metalligrafiikka on hienovaraisen pehmeää, kuin akvarellimaalausta: sävyt soljuvat sulavasti toisiinsa, väriskaala on rajoitettu, harmaan nyanssit korostuvat. Kuvapinnan leikkaa harkittu väri — sinistä, verenpunaista, mustaa.

Vedosten rauhallinen poljento luo ensin seesteisen tunnun, silti kuvissa on kova lataus ja voima.

Ihminen taipuu moneksi, Kullervo tutkailee maailman syntyä, soutaja vetää tyyneen pintaan jälkensä, vene lipuu kuin varkain aamuisella joella.

Juho Karjalainen osoittaa jälleen grafiikan taitonsa.

Tarja Heilimo hallitsee puupiirroksen monet ulottuvuudet. Hän tekee viivastaan rosoista ja karheaa, siinä on eletyn elämän maku. Päällekkäiset värikerrokset lomittuvat toisiinsa.

Näin syntyy mielikuvitusta kiehtovia tarinoita, joissa usein myyttiset hahmot ja voimaeläimet vievät kertomusta eteenpäin.

Näyttelyssä on töitä uran alkuvaiheiltakin, on kiinnostava seurata Heilimon kehitystä. Vahva kokemustausta kuvissa on hallitseva elementti, mutta se antaa katsojalle vapaat kädet tulkintoihin.

Hyvää informaatiota grafiikan teosta antavat Karjalaisen metallilevyt ja Heilimon puupiirroslaatat. Vedokset ovat kovan työn tulosta, vaikka valmis työ helpon kevyeltä näyttäisikin. |

Seppo Paajanen

Hyvää: Grafiikan eri menetelmät tulevat hienosti esille.

Huonoa:

Erityistä: Aulassa on Karjalaisen työskentelyvideo — se kannattaa katsoa.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.