Rumpu on matkustusväline, sillä se vie toisiin tiloihin — Katso Etelä-Saimaan Instagramista erään rumpalin taidonnäyte

Rummulla soitettu rytmi voi tuoda soittajalleen ja kuulijalleen olotilan, jota ei voi hallita.

Minna Mänttäri



Parhaimmillan rumpuja soittaessa voi tulla sellainen tunne,
että vau, minähän osaankin mitä vaan. Mutta jos sen tunteen huomaa, monesti se
kyllä loppuu saman tien, sanoo Janne Keinänen.

 
Parhaimmillan rumpuja soittaessa voi tulla sellainen tunne, että vau, minähän osaankin mitä vaan. Mutta jos sen tunteen huomaa, monesti se kyllä loppuu saman tien, sanoo Janne Keinänen.  

Vihkimätön rumpu on yleistyökalu, kertoo Ari Kuivalainen.

Lieksalaismies kiertää ympäri maata opettamassa ihmisille, kuinka tehdä sellainen poronnahasta ja puusta. Tänä viikonloppuna hän vetää kurssia Lappeenrannassa.

Vihitty rumpu on eri juttu. Jos rumpunsa vihkii tiettyyn käyttöön, esimerkiksi shamanistisiin tarkoituksiin, sen jälkeen se on pyhä, osa tekijäänsä. Toiset eivät enää saa sitä käyttää, eivätkä nähdä sen sisäpuolelle.

Maallikkorumpua voi käyttää vaikka koriste-esineenä olohuoneen seinällä. Mutta senkin ääni voi rentouttaa. Lisäksi monotonisen rummutuksen kerrotaan vaikuttavan vaikka mihin, aina kroonisten kipujen helpottamiseen saakka.
Kun Kuivalaista pyytää kuvaamaan, miltä rummun ääni tuntuu, hän huokaa syvään.
— Ei sitä voi sanoin kuvalla. Rummun ääni vain menee syvälle, tulee valtava rentouden tunne.

Flowta ei voi hallita

On kuin vene nousisi veden pinnalle liitoon.

Rummutusta kuunnellessa aivoaallot hidastuvat normaalista päivärytmistä samalle taajuudelle, jossa ne ovat esimerkiksi juuri ennen nukahtamista. Se on syvän rentoutunut tila, joka yhdistetään myös hypnoottisiin mielikuviin ja transsiin.

Tajunnantilan muuttamisessa toimii tavallinen rumpusettikin.
— Rytminkään ei tarvitse olla edes monotoninen. Yhtäkkiä vain tulee sellainen flowtila, että soittamista ei edes ajattele. Se vain tapahtuu — ja se on kaikkein hienoin osa soittamista, sanoo Janne Keinänen, lappeenrantalainen rumpali ja  rummunsoitonopettaja.

Olotilaa ei voi hallita. Se tulee silloin kuin tulee, ja kestää sen minkä kestää.
— Sitä voisi kuvata ehkä niin, että on kuin vene nousisi veden pinnalle liitoon. On vain itse, rytmi ja ääni, valtava läsnäolo.
Keinänen on soittanut rumpuja 25 vuotta. Toisenlainen tajunnantila on alkanut tulla vasta viime vuosina.
— Se on helpompi saavuttaa yksin kuin bändin kanssa, kun ei tarvitse keskittyä mihinkään muuhun.

Ari Kuivalainen

Ari Kuivalaisen rummut on värjätty kasvivärein.

Ajantaju katoaa


Rumpuja soittaessa parhaimmillaan ajantaju katoaa, sanoo myös yliopistotutkija Esa Alaruona, Jyväskylän yliopiston musiikin laitokselta. Hän katselee rummutusta musiikkiterapian näkökulmasta.

— Parhaimmillaan soittaja ei tiedä, onko aikaa kulunut vähän vai paljon. On vain tietynlainen vapaus tekemistä kohtaan. Se on yleensä hyvin miellyttävä tila, sillä siihen päästäkseen ihmisellä täytyy olla turvallinen perustunne.

Tunteen voi saavuttaa sekä yksin, että ryhmässä. Ryhmässä tullessaan tunne sitoo mukana olleet ihmiset tunteen tasolla tiukasti yhteen.  
— Kokemus voi olla hyvin terapeuttinen: että saatoin olla tässä muiden kanssa soittaessa juuri sellainen kuin olen.

Musiikkiterapia koostuu musisoinnista ja puhumisesta, ja soittaessa syntynyt kokemus pääsee vielä rikastumaan, kun siitä keskustelee jälkeenpäin.

Katso Janne Keinäsen rummutustaidonnäyte Wöyhin Aarteenryöstäjä-biisistä Etelä-Saimaan Instagramista.



Transsi

Transsitilaa on tutkittu paljon.

Saksan kovatasoisimmaksi kutsuttu tutkimuskeskus Max Planck -instituutti toteutti vuonna 2015 kokeen, jossa kuvattiin 15 kokeneen shamanismin harjoittajan aivoja transsitilan aikana.

Rummutuksen aiheuttama transsi näkyi aivoissa, samoin se, että yllättävä rytminvaihdos rikkoi transsin.

Lähde: mpg.de

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet