Pekka Rädyn vahva ilta yksinkertaisen elämän lähettiläänä

Teatteri Imatra: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Alkuperäisteksti Tuomas Kyrö, dramatisointi Snoopi Siren, ohjaus Kimmo Virtanen. Lavastus Mirva Mustonen, pukusuunnittelu Marja Liukkonen, valosuunnittelu Jukka Parviainen, äänisuunnittelu Keijo Miettinen, kampaus ja maskeeraus Sonja Pöyhiä. Rooleissa Pekka Räty, Ulla-Maija Järnstedt, Marko Kurikka, Hanna Kaskela, Aki Honkatukia ja Kari Kinnari. Ensimmäinen yleisökenraaliharjoitus torstaina 21.9.

Ari Nakari

Mielensäpahoittajana Imatralla on Pekka Räty ja muun muassa vastaanottovirkailijaa esittää Ulla-Maija Järnstedt.

Teatteri Imatra: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.

Alkuperäisteksti Tuomas Kyrö, dramatisointi Snoopi Siren, ohjaus Kimmo Virtanen.

Niukka lavastus antaa runsaille pohdinnoille tilaa.

Lavastus Mirva Mustonen, pukusuunnittelu Marja Liukkonen, valosuunnittelu Jukka Parviainen, äänisuunnittelu Keijo Miettinen, kampaus ja maskeeraus Sonja Pöyhiä.

Rooleissa Pekka Räty, Ulla-Maija Järnstedt, Marko Kurikka, Hanna Kaskela, Aki Honkatukia ja Kari Kinnari.

Ensimmäinen yleisökenraaliharjoitus torstaina 21.9.

Mielensäpahoittajan pohdiskelu maailmanmenosta on kuin Saarnaajan tekstiä. Hän erottelee maailmasta turhuuksien turhuuden ja sen, mikä on tärkeää. Hän tietää, minkä merkkisellä autolla tulee ajaa ja milloin puu kaataa, jotta siitä saa hyvät tarpeet ruumisarkkuun.

Etukäteen pelkäsin, että karvareuhkainen henkselihahmo olisi jo loppuun kaluttu, mutta se oli turhaa. Imatralaisen tulkinnan kaikki osa-alueet kantavat.

Pekka Rädyn roolityö kuljettaa katsojaa mukanaan — ja roolihahmo Rätyä. Se oli helppo nähdä miehen liikutuksesta, kun hän tuli loppukiitoksiin. Urakka on huima. Räty vetää melkein monologina koko puolitoistatuntisen.

Paikoin jäin kaipaamaan hienovaraisia sävyjä kaiken sen tuohtumuksen sekaan, mutta sitä voi olla vielä luvassa näytöskauden edetessä.

Tuomas Kyrön luoma Mielensäpahoittaja on muutosvastaisuudessaan yhtaikaa koominen ja traaginen hahmo, monelle tuttu elävästä elämästä. Hän eläisi mieluusti siinä maailmassa, jossa Arvi Lind lukee puolen yhdeksän uutisia ja ihmiset elävät säästeliäästi ja säällisesti, mutta maailma on eri mieltä. Televisiot siirtyvät syliin ja emäntä hoitokotiin.

Vastavoimana vanhukselle ovat poika (Aki Honkatukia), joka on sinut feminiinisyytensä kanssa, sekä miniä (Hanna Kaskela). Miniän lakkaamattomasta tuittupäisyydestä en oikein saanut kiinni.

Lavalla nähdään koko teatterin oma näyttelijäkaarti. Työn jälki on varmaa. Mieleen tuli Reko Lundánin hieno näytelmä Aina joku eksyy, josta Imatralla saatiin nauttia kahdeksan vuotta sitten. Tässä on ainekset samanlaiseksi onnistumiseksi.

Niukka lavastus antaa runsaille pohdinnoille tilaa. Halkokirveskulttuurin miespuolinen edustaja on sitä, mitä lavalla näkyy: raakalautaa ja klapeja ja pölkkyyn isketty kirves.

Mies puhuu paljon, mutta rakkaudesta hän ei puhu. Silti ei pidä luulla, ettei hän rakasta. Puhumisen sijaan hän huolehtii, että emännän ruoassa on tarpeeksi suolaa, ja neuvoo poikaansa ryhtymään isäksi, sillä lapset tuovat ilon.

Loppukohtauksen lyhyt välähdys, jossa jalka vielä nousee, luo kipeää kontrastia luopumisen vääjäämättömyydelle. Ulla-Maija Järnstedtin emäntä on viiltävä hahmo ja taitavasti rakennettu.

Ihmisen osa on tyytyä, vaikka tähtitaivaitakin saamme toisinaan — kuten tanssin rakastetun kanssa tai hurmion Juha Väätäisen voittojuoksusta.

Jos saa esittää toiveen, olisi hienoa nähdä Imatralla seuraavaksi draama, jossa on pääosassa nainen.

Olemme edenneet aikaan, jossa vanha mies tarkoittaa sodankäymätöntä miestä ja jossa suomalaisen miehen olemus on mahdollista piirtää ilman viittauksia sotaan.

Kyllä ei ole huono asia se.

Hyvää: Niukka lavastus sekä valot ja äänet antavat tilaa runsaalle puheelle.

Huonoa: Muutamassa kohdin edetään liian nopeasti ja hukataan sävyt.

Erityistä: Näytelmällä Pekka Räty juhlii 40 vuottaan näyttelijänä.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.