Teatteri Imatran lastennäytelmä tarjoaa isoja asioita napakassa paketissa

Teatteri Imatra: Mauri ja vähä-älypuhelin. Perustuu Veera Salmen lastenkirjaan, dramatisointi Harri Nousiainen, ohjaus Timo Rissanen. Ensi-ilta keskiviikkona 30. elokuuta Teatteri Imatran Pikku Hiisi -näyttämöllä.

Ari Nakari

Aki Honkatukia on näytelmän sympaattinen Mauri ja Hanna Kaskela hänen lempeä ja huolehtivainen äitinsä.
Aki Honkatukia on näytelmän sympaattinen Mauri ja Hanna Kaskela hänen lempeä ja huolehtivainen äitinsä.

Keskellä näyttämöä on kallellaan hiekkalaatikko. Kuopasta viskoo hiekkaa kakkosluokkalainen Mauri (Aki Honkatukia), joka on pontevasti matkalla Imatralta parhaan ystävänsä Basirin luo Egyptiin.

Koska äidillä (Hanna Kaskela) ei ole varaa lentolippuihin, kaavailee Mauri olevansa perillä kolmessa päivässä tunnelin avulla. Vaan toisin käy.

Napakoilla resursseilla onnistuneesti toteutettu lastennäytelmä.

Teatteri Imatran Mauri ja vähä-älypuhelin on napakoilla resursseilla jälleen kerran onnistuneesti toteutettu lastennäytelmä.

50 minuutissa käsitellään isoja, ajankohtaisia asioita, joiden läpikäymiseen voi tosielämän kodeissa ja kouluissa vierähtää vuosi jos toinenkin.

Niin kuin se, että lapsen elämässä on oltava tietyt perussäännöt. Tai se, että kun yrittää parhaansa, se riittää. Tai se, ettei kaikilla tarvitse olla samanlaisia iPhoneja. Ja vielä sekin, että aikuisten pitäisi viedä levottomuudet jonnekin, missä ei ole lapsia, mummoja — ja kilpikonnia.

Honkatukian Mauri ei puhu niin kuin keskiverto imatralainen kahdeksanvuotias, mutta liikkeessä hän kyllä kestää ihan samaan malliin.

Kaskelan päätehtävä on olla näytelmässä niin kuin äidit yleensä eli aavistuksen tylsä: koko ajan siistimässä kotia, huolehtimassa — ja ymmärtämässä. Tämä onnistuu näyttämöllä paremmin kuin keskivertokodissa.

Esityksen tempo on nykytenavia ajatellen säädetty rivakaksi. Näytelmästä löytyy paljon lasten mieltä kiehtovia elementtejä, kuten Maurin yöllä älypuhelimeksi muuntautuva luuri, joka ottaa yhteyden hali-haleihin Nakuna Uusi-Peballa. Mainitaan näytelmässä pimppi ja kakkakin, ne jaksavat perheen pienimpiä riemastuttaa aina.

Videot sekä tarinaan mukavasti istuvat Honkatukian ja Kaskelan esittämät laulut estävät pienimpiäkin katsojia tylsistymästä. Laulut on ehkä tarkoituksella pidetty pieninä ja vähäeleisinä, mutta aikuiskatsoja olisi kaivannut muutamaa räväkämpääkin vetoa.

Näytelmän pääteemaksi kohoaa ystävyys. Se, miten joskus yhdestä ystävästä on luovuttava, mutta tilalle on mahdollista saada uusi. Jopa tyttö.

Syyskauden Pikku Hiisi -näyttämöllä pyörivä näytelmä tulee epäilemättä kokemaan päiväkoti- ja koululaisryhmien ryntäyksen. Tämän soisi jokaisen lapsikatsojan näytelmästä muistavan:

— Halitaan mieluummin kun halutaan. |

Minna Mäkinen

Hyvää: Imatra mainittiin näytelmässä moneen otteeseen. ”Imatra on ihan sairaan makee paikka.”

Huonoa: Iltatoimet toistuivat turhan monta kertaa.

Erityistä: Kirjailija Veera Salmi oli paikalla ensi-illassa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.