Taito-keskuksen tilaratkaisut ovat edelleen puntaroitavina — Uusi toiminnanjohtaja haluaa toiminnalle enemmän näkyvyyttä ja asiakkaita

Taito Shopin jatkosta Tashinin talossa ei ole vielä tehty päätöstä. Käsityöläisten tuotteiden myynti Lappeenrannassa ei kuitenkaan lopu, Taito Etelä-Suomen toiminnanjohtaja Hillevi Kaarlenkaski vakuuttaa.

Kai Skyttä

Lappeenrannan museot ei jatka Galleria Lauran toimintaa Tashinin talossa. Taito Shop on toiminut näyttelytilan yhteydessä. Arkistokuvassa myymälänhoitaja Tarja Valtonen.

Taito Shopin jatkosta Tashinin talossa ei ole vielä tehty päätöstä. Käsityöläisten tuotteiden myynti Lappeenrannassa ei kuitenkaan lopu, Taito Etelä-Suomen toiminnanjohtaja Hillevi Kaarlenkaski vakuuttaa.

— Myynti on kirjattu taito-yhdistyksen visioon ja strategiaan siinä kuin koulutus- ja kurssitoimintakin.

Yhdistyksen hallitus piti joulukuussa sähköpostikokouksen. Myymälä ei kuitenkaan ollut asialistalla.

— Olemme vasta aloittaneet tilakysymyksen selvittelyä. Se jatkuu vuoden alussa.

Lappeenrannan kaupungin yhtiöiden kanssa olemme käyneet läpi eri vaihtoehtoja ja sitä, miten kaupungin keskusta kehittyy ja mihin suuntaan, Kaarlenkaski kertoo.
Jos myymälä jonain päivänä on kiinni, kyse on lomista tai inventaariosta.

"Pohjois-Esplanadilla riittää asiakkaita"

Tashinin talon omistaa Lappeenrannan kaupunki. Tiloja hallinnoivan Lappeenrannan Toimitilojen (Lato) kiinteistöjohtaja Timo Hämäläinen näkisi Taito-myymälän edelleen samassa talossa, jossa Taito Etelä-Suomen opetus- ja kurssitoimintakin on.

— Paikka on varsinkin kesällä mitä hienoin, sisäpiha suola-aittoineen on kauniimpi kuin Wolkoffin talossa. Pihan taka-aita vain on jäänyt tekemättä, ja pysäköidyt autot ovat vallanneet siitä osan, hän sanoo.

Hämäläisen mukaan Lato on myymälä-asiassa välikädessä, kolmantena pyöränä. Pallo asiassa on Taito-yhdistyksellä.

— Museo ei ole talosta enää kiinnostunut, mutta yhdistys voisi ottaa siihen alivuokralaisen.

Hän ymmärtää hyvin senkin, jos yhdistys etsii edullisempia tai paremmalla paikalla olevia myymälätiloja. Kauppakadun alapäästä on kauppakeskuksiin matkaa, ja toiseen suuntaan asiakkaita houkuttelee Linnoitus.

Asiakaskuntaakaan ei Etelä-Karjalassa ehkä ole riittävästi kannattavalle myymälätoiminnalle.

— Taito Etelä-Suomen pääpaikalla Helsingissä myymälä on Pohjois-Esplanadilla hyvällä paikalla. Siellä käy ihan eri määrä ihmisiä, Hämäläinen toteaa.

Taito-toiminnan kokonaisuus kehitettävänä

Marraskuussa Taito Etelä-Suomen toiminnanjohtajana aloittanut Kaarlenkaski sanoo selvittelyn alla olevan yhdistyksen toiminta kokonaisuudessaan, ei vain myymälätoiminta.

Tavoitteena on kehittää toimintaa huomattavasti näkyvämmäksi alueella ja saada sen myötä lisää harrastajia ja asiakkaita.

— Taito-järjestön toimintakenttä muuttuu jatkuvasti koko Suomen laajuisesti, kun jotkut asiat, kuten esimerkiksi kudonta, eivät enää kiinnosta entisessä määrin, ja toisaalta esimerkkiksi taiteen perusopetus- ja taitoryhmät ovat entistä suositumpia.

Yhdestä asiasta Kaarlenkaski on varma: käsityö ei koskaan hiivu, vaan saa aina uusia harrastajia. Samalla myös kädestä pitäen -neuvontaa tarvitaan, vaikka kaikki näyttäisikin menevän verkkoon.

— Päinvastoin: verkosta saatavien vinkkien pohjalta harrastajat lähtevät kurssille ja ostavat lankoja ja tarvikkeita, hän huomauttaa.

Luumäki ja Parikkala turvattuja

Taito Etelä-Suomen Luumäen ja Parikkalan toimipisteiden toiminta on Kaarlenkasken mukaan hyvin turvattu, sillä kunnat ovat niissä vahvasti mukana.

— Valtion avustuksia muutama vuosi sitten leikattiin, mutta uusia leikkauksia ei ole näköpiirissä. Avustukset ovat kuitenkin pieni osa tuloista.

Kaarlenkaski toivoo, että yleisesti elpynyt taloustilanne elvyttäisi myös käsityöalaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.