Kirjoittaminen kehittää ajattelua ja siinä pääsee ilmaisemaan itseään — Sen tietää maakunnan parhaat pisteet äidinkielestä kirjoittanut Matias Muhli

Täydet pisteet ylioppilasesseestä vetäissyt nuorimies ei aio jäädä pöytälaatikkokirjoittajaksi. Kolmeen kirjoituskertaan hajautettu ylioppilastutkinto tuo hänelle valkolakin ensi joulun alla.

Minna Mänttäri

Matias Muhli kertoo tajunneensa lukion toisella luokalla, miten essee pitää kirjoittaa. Hän sanoo, että äidinkielen opiskelu hyödyttää muitakin aineita.
Matias Muhli kertoo tajunneensa lukion toisella luokalla, miten essee pitää kirjoittaa. Hän sanoo, että äidinkielen opiskelu hyödyttää muitakin aineita.

Lyseon lukion abiturientti Matias Muhli Lappeenrannasta sai tänä keväänä Etelä-Karjalan parhaat pisteet äidinkielen ylioppilaskokeesta. Ylioppilasjuhlat saavat hänen osaltaan kuitenkin odottaa loppuvuoteen, sillä Muhli on hajauttanut kirjoitukset kolmeen eri ajankohtaan. Koko lukion hän suorittaa 3,5 vuodessa.

— Aika moni kavereistakin käyttää lukioon 3,5—4 vuotta. Etenkin jos haluaa kirjoittaa monta ainetta, niin on miltei mahdotonta kirjoittaa kaikkea kerralla, Muhli sanoo.

Muhli aloitti kirjoitukset toisen lukiovuoden syksyllä. Biologiasta tuli silloin arvosanaksi M.

— Halusin yrittää uudelleen ja tulihan se ällä nyt sieltä!

Kaikkiaan Muhlin suunnitelmissa on kirjoittaa viisi ainetta.

Tylsistä aiheista vähemmän tylsä essee

Äidinkielen huippupisteisiin yltäneen esseen aiheena Muhlilla oli Erilaisuuden kohtaaminen.

— Valitsin aiheen sillä perusteella, mikä olisi minulle helppo. Suurin osa annetuista aiheista — kuten valitsemanikin — oli tylsiä ja kliseisiä. En kuitenkaan tehnyt esseestä tylsää.

Muhli kertoo käsitelleensä aihetta melko yleisesti. Hänen sanomansa kirjoituksessa on tiivistetysti, ettei kannata osoittaa syyttävällä sormella ketään, ja että voi olla erilainen yhdessä.

Muhli sai esseestään täydet 60 pistettä, ja äidinkielen kokonaispisteiksi tuli 105. Laudaturin raja oli tänä keväänä 87 pistettä.

— Tavallaan osasin odottaa hyviä pisteitä, äidinkieli oli kirjoituksissa sellainen läpihuutojuttu, kun kursseilta on tullut aina hyviä pisteitä. Pelkäsin kyllä, että esseeni pisteet laskevat, mutta näin ei onneksi käynyt.

En tiedä vielä, mikä minusta tulee isona, eikä kai tarvitse tietääkään. — Matias Muhli

Muhli sanoo tykkäävänsä kirjoittamisesta, ja mikä vain aihe on hänelle mieluisa. Lukiossa kirjoittaminen on ollut enimmäkseen juuri esseiden tekoa, eikä muulle kirjoittamiselle ole ollut aikaa. Jatkossa hän toivoo voivansa jatkaa kirjoittamista, mutta pöytälaatikkokirjoittajaksi määrätietoinen nuorimies ei halua.

— Mielelläni kirjoitan jossain muodossa lukion jälkeenkin, jos vain tekstejä voi jossain julkaista.

Äidinkielestä hyötyvät kaikki aineet

Äidinkieli on Muhlille mieluinen aine, koska siinä pääsee ilmaisemaan itseään.

— Se kehittää ajattelua ja siitä hyötyvät tavallaan kaikki muutkin aineet.

Äidinkielen ohella kouluaineista Muhlin sydäntä lähellä ovat biologia ja psykologia. Kysymyksen tulevaisuuden urasta Muhli kuittaa naurahtaen, että urasta ei tiedä, mutta psykologia olisi se, mitä hän haluaisi opiskella.

— En tiedä vielä, mikä minusta tulee isona, eikä kai tarvitse tietääkään.

Kesällä Muhli aikoo lukea syksyn kirjoituksiin, mutta hauskaakin pitää ehtiä pitää. Paras tapa viettää vapaa-aikaa on hänestä tehdä kavereiden kanssa jotain kivaa ja uutta, ja esimerkiksi matkustella.

— Yksi kaverini sanoi kerran, että pitää olla hyvä, niin voi pärjätä. Olen täsmälleen samaa mieltä.

Kirjoitusten hajauttaminen yleistä

Ylioppilaskirjoitusten hajauttaminen useampaan kirjoituskertaan on nykylukiossa yleistä. Lappeenrannan lyseon lukion rehtori Mika Luukkonen kertoo, että useimmiten kirjoitukset hajautetaan kahteen kirjoituskertaan, joskus myös kolmeen. Samaa sanoo Kimpisen lukion rehtori Olli Mielonen.

Luukkosen mukaan useimmat opiskelijat käyttävät lukion suorittamiseen 3 vuotta, mutta 10—15 prosenttia opiskelijoista suorittaa lukio-opinnot 3,5—4 vuodessa. Mielonen huomauttaa, että opiskelijat suunnittelevat opintonsa itse, ja syynä pidempään opiskeluaikaan on esimerkiksi tavoitteellinen urheilu.

Ne kokelaat, jotka kirjoittavat jopa kahdeksan ainetta, hajauttavat yleensä aineet ainakin kolmeen eri kertaan. Noin monen aineen kirjoittajat ovat kuitenkin lappeenrantalaislukioissa harvinaisia.

Etelä-Karjalan tämän kevään 510 ylioppilasta kirjoittivat keskimäärin 5,3 ainetta. Yleisimmin kirjoitettiin viisi ainetta (250 henkilöä). Vähimmäismäärän eli neljän aineen kirjoittajia oli 74. Maakunnassa eniten eli kahdeksan ainetta kirjoitti 6 henkilöä. Koko maassa 12 henkilöä kirjoitti peräti 12 ainetta.

Vain alle tuhat ylioppilasta kirjoitti kaiken kerralla

Ylioppilastutkintolautakunnan tilaston mukaan tänä keväänä koko maassa ylioppilaiksi valmistuvista vajaasta 27 000 henkilöstä suurin osa on aloittanut kirjoitukset vuoden 2017 syksyllä. Vajaa tuhat uutta ylioppilasta on tehnyt kaikki kokeensa yhdellä kerralla tänä keväänä. Reilut 5 000 nyt valmistuvaa on aloittanut kirjoitusurakkansa vuoden 2017 keväällä. Parisataa ylioppilaaksi valmistuvaa on aloittanut kirjoituksensa vuoden 2016 syksyllä tai aiemmin.

— Näissä luvuissa ei erotella suunnitelmallista hajauttamista suunnittelemattomasta, joka johtuu siitä, että osa kirjoittajista joutuu uusimaan hylättyjä kokeitaan, huomauttaa aktuaari Alex Hellsten Ylioppilastutkintolautakunnasta.

Luetuimmat