Kaksi viikkoa kolapalaveriin — Jos jäitä ei tule ollenkaan, saimaannorppaa uhkaa kaikkien kuuttien menetys

Pesäkinosten apukolaamisesta päätetään tammikuun puolivälissä. Talven jääminen väliin romahduttaisi pikkuhiljaa kasvaneen norppakannan.

Timo Seppäläinen

Saimaannorppa tarvitsisi pesintäkaudeksi kunnolliset talviolosuhteet. Arkistokuva.
Saimaannorppa tarvitsisi pesintäkaudeksi kunnolliset talviolosuhteet. Arkistokuva.

Tämänhetkisistä olosuhteista huolimatta Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä on vielä optimistinen saimaannorpan pesinnän suhteen.

— Jäätä ja lunta ehtii vielä tulla ennen pesimäkautta. Tukitoimiin toki varaudutaan ja niistä tehdään päätöksiä tammikuun puolivälissä. Siinä vaiheessa on jo jonkinlainen ennuste ja näkymä pesimäajan olosuhteista, että lähdetäänkö vapaaehtoisia keräämään ja apukinoksia kolaamaan.

Jos menetetään kevään kaikki kuutit, kanta putoaa luontaisen kuolleisuuden vuoksi jopa 30 yksilöllä.

Nyt jäätä on vasta Saimaan lahdissa ja niiden pohjukoissa ja sekin on kovin ohutta.

— Norppa hakeutuu näillekin jäille, ja sitä pyritään apukinoksilla sitten näissäkin paikoissa auttamaan. Tietysti ne ovat pesinnän kannalta rauhattomampia paikkoja kuin selkävedet ja vaikeampia paikkoja ihmisenkin auttaa, jos jää on heikkoja.

Uhkana kaikkien kuuttien menetys

Joka tapauksessa olosuhteiden pettäessä jotakin apua yritetään tarjota.

— On keinopesiä, puolenkymmentä turpeesta tehtyä ja puolentusinaa ruokopesää. Ne viedään pesimäalueille.

Keinopesiä kokeiltiin ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla Enonkoskella ja jo silloin norppa keinopesää myös käytti. Myös viime keväänä syntyi Linnansaaressa ruokopesään kuutti.

Sipilä myöntää, että talven jääminen kokonaan väliin olisi norpalle melkoinen katastrofi.

— Kuutteja on syntynyt lähivuosina 60–80 joka vuosi ja kanta on vuosittain 10–20 norpalla kasvanut. Jos menetetään kevään kaikki kuutit, kanta putoaa luontaisen kuolleisuuden vuoksi jopa 30 yksilöllä.

Saimaan korkea pinta ei norppaa haittaa

Saimaan pinta on tällä hetkellä yli puoli metriä ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Se ei sinänsä norppaa välttämättä hirveästi haittaa.

— Veden korkeus vähän siirtää pesäkinosten paikkoja, mutta ei sillä isompaa merkitystä ole. Se on tärkeää, että veden korkeus ei muutu yli 20:tä senttiä jäätymisestä maaliskuun 20 päivään. Muuten rantajäät murtuvat ja pesät romahtavat.

Sipilän mukaan tätä vaaraa ei nyt näyttäisi olevan.

— Siitäkin saadaan tarkempaa tietoa tammikuun puoliväliin mennessä, Saimaatahan seurataan hyvinkin tarkkaan. Se on sitten norpan kannalta sama, jos vesi nousee tai laskee huhtikuussa.

Tällä hetkellä norppia arvioidaan olevan Saimaassa 370—380. Suojelun avulla kanta pyritään nostamaan yli 400:n, jolloin esimerkiksi satunnainen epidemia ei ehkä tappaisi sitä sukupuuttoon. Vähimmillään norppia oli 1970-luvulla satakunta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.