Tomi Mennan mukaan rahaa olisi tyrkyllä ja Imatran kaupungin pitäisi vain tarttua toimeen Unterniskanjoen kunnostamiseksi: "Ei Etelä-Karjalassa ole liikaa tällaisia kohteita"

Ei Etelä-Karjalassa ole liikaa tällaisia kohteita, joissa saadaan taimen luontaisesti lisääntymään, Imatran kaupungin kalastusmestari Menna vetoaa.

Markus Tapaninen

Kalastusmestari Tomi Menna Unterniskanjoen kunnostuspuuhissa viime vuonna.
Kalastusmestari Tomi Menna Unterniskanjoen kunnostuspuuhissa viime vuonna.

Imatran kaupungin kalastusmestari Tomi Mennan mukaan Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) on väläytellyt vihreää valoa Unterniskanjoen kunnostuksen jatkamisen rahoitukselle.

– ELY on heittänyt pallon Imatran kaupungille. Nyt kaupungin pitäisi olla aktiivinen, ja viedä hanketta eteenpäin.

Taustalla on joen aikaisempien kunnostustöiden tuottamat hyvät tulokset luonnollisen lohikannan elpymiseen.

– ELYn kanssa on käyty keskustelua siitä saakka, kun joen tulokset tulivat. Nyt

ELYltä on tullut meille kyselyä, että ollaanko kiinnostuneita.

Kyseessä on viime syksynä sähkökoekalastuksella tehty tutkimus, jonka mukaan Unterniskanjoesta löytyi runsaasti kuluneen vuoden poikasia, joilla oli rasvaevä tallella. Se kertoo, että kalat ovat syntyneet purossa ja niin ikään luonnonvaraisia.

Parin kilometrin pätkä

Kunnostustyöt jatkuisivat kaupungin mailla virtaavilla vesialueilla. Mennan mukaan otollinen alue kunnostukseen on Immalanjärven ja Jäppilänniementien 90 asteen mutkan välinen parin kilometrin pätkä. Sen jälkeen joki jatkuu yksityisten maanomistajien mailla.

Valtiolta on rahaa tyrkyllä, se kannattaisi ottaa ja käyttää hyväksi. — Tomi Menna

– Alkuun mietittäisiin kaupungin mailla olevaa pätkää, jossa vesi on hyvälaatuista ja kirkasta, kun se Immalanjärvestä lähtee.

Mennan mukaan joessa on hienoja paikkoja myös alempana.

– Venäjän puolelle laskeutuvassa joessa on komeita koskia, myös sinne kannattaisi tehdä kunnostuksia.

Aikaisintaan syksyllä

Poikasten vuoksi kunnostukset täytyisi tehdä alkusyksystä.

– Kesällä poikaset ovat vielä liian pieniä. Elo- syyskuussa ne pystyvät jo väistämään, jos lähdetään toimenpiteitä tekemään.

Kyseessä olisivat samanlaiset kunnostustyöt, eli kivetykset ja sorastukset, joita jokeen on jo tehty.

Mennan mukaan lohikalojen elinympäristökunnostuksia kannattaisi ehdottomasti jatkaa.

– Ei Etelä-Karjalassa ole liikaa tällaisia kohteita, joissa saadaan taimen luontaisesti lisääntymään. Valtiolta on rahaa tyrkyllä, se kannattaisi ottaa ja käyttää hyväksi.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset