"Rakennusoikeuden määrä on porkkana" – Nuijamiehen kohtalo erottaa kaavaluonnokset toisistaan, katso tästä havainnekuvat Lappeenrannan Pormestarinkorttelin tulevaisuudesta

Vaikka Nuijamies säilytettäisiin, voi olla, että sen salin takaosa joudutaan purkamaan ja sitten rakentamaan uudestaan takaisin.

Niina Villman

Elokuvateatteri Nuijamiehen kohtalo on ollut pitkällinen prosessi Lappeenrannassa. Nyt sen kohtaloa määräävät kaavaluonnokset on julkistettu.
Elokuvateatteri Nuijamiehen kohtalo on ollut pitkällinen prosessi Lappeenrannassa. Nyt sen kohtaloa määräävät kaavaluonnokset on julkistettu.

Lappeenrannan Pormestarinkorttelin tulevaisuutta määrittävät kaavaluonnokset on julkaistu.

Kaupungin tekemissä kaavaluonnoksissa toisessa säilytetään elokuvateatteri Nuijamies, ja Kino-Aula puretaan. Korttelin keskelle sijoittuu 7-kerroksinen tornitalo.

Toisessa kaavaluonnoksessa molemmat elokuvateatterit puretaan, ja niiden tilalle tulee uudisrakennus.

Nuijamiehen säilyttävässä kaavassa rakennusoikeutta on noin tuhat neliötä enemmän. Tästä uudisrakennusoikeutta on noin 500 neliötä.

— Kyseessä on porkkana. Mikäli Nuijamies säilytetään, on rakennusoikeutta kaavassa enemmän, toteaa Lappeenrannan kaupungin asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori.

Nuijamiehen säilyttäminen erottaa kaavat toisistaan.

— Toiminnallisesti toisessa kaavassa on erilainen ympäristö. Siinä ei ole hahmoteltu tiloja, joissa olisi mahdollista järjestää kulttuuri- ja kokoontumistiloja.

Osuuspankki ei kommentoi

 Osuuspankki omistaa Pormestarinkorttelin kaava-alueen tontit, jotka käsittävät sekä elokuvateatterit että entisen Osuuspankin talon. Osuuspankki on solminut esisopimuksen tonttien myymisestä rakennusliike Jatkeen kanssa. Etelä-Karjalan Osuuspankin toimitusjohtaja Petri Krohns ei halua sanoa, kumpi kaavaluonnoksista olisi Osuuspankille mieluisampi vaihtoehto.

— Se on Jatkeesta kiinni, minkä he näkevät olevan paras vaihtoehto, Krohns toteaa.

Myöskään Nuijamiehen tulevaisuuteen hän ei halua ottaa kantaa.

— Käytön kannattaa olla järkevää. Osuuspankin kannalta ei ole väliä, onko toiminta siinä kulttuuria vai ei.

Katso yläpuolelta, miltä havainnekuvat Pormestarinkorttelin kaavaluonnoksista näyttävät. Kuvaa voi vaihtaa nuolella liikuttamalla.

Kerroksia seitsemän

Toisessa kaavaluonnoksessa Pormestarinkorttelin keskellä on 7-kerroksinen tornitalo. Se muistuttaa Jatkeen alkuperäisen kaavahakemuksen havainnekuvaa vuodelta 2016. Siinä tornitalo oli hahmoteltu peräti 11-kerroksiseksi.

Kaavaluonnoksessa päädyttiin kuitenkin seitsemänkerroksiseen rakennukseen pitkälti kaupunkikuvallisten tekijöiden takia.

— Tämän korkuinen rakennus luontuu kaupunkikuvaan oikein hyvin. Seitsemäs kerros ei katutasolta katsottuna edes juuri erotu, vaan sen korkeus näkyy vasta kun menee tarpeeksi kauas, Veijovuori sanoo.

Toisessa kaavaluonnoksessa uudisrakennukset ovat kuusikerroksia, ja niiden ylin kerros on sisäänvedetty. Se tarkoittaa, että ylin kerros on muita kerroksia hieman kapeampi.

— Ideana on, että Valtakadun ja Pormestarinkadun räystäät kulkevat samalla tasolla.

Toisessa kaavaluonnoksessa uudisrakennukset ovat 6- ja 5-kerroksisia. Uudisrakennusten väliin jää 1-kerroksinen tila.

— Korttelin sisäosaan voisi sijoittua esimerkiksi palvelu- ja liiketiloja tai asuinrakennusten yhteistiloja, kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä toteaa.

Nuijamies voi joutua koville

Nuijamiehen säilyttävässä kaavaluonnoksessa on myös mahdollinen alavaihtoehto. Siinä Nuijamiehen salin takaosa purettaisiin, jotta siihen voitaisiin rakentaa maanalainen kulkuyhteys muiden tonttien tarpeisiin.

— Käytännössä Nuijamiehen salin eteläpääty täytyy purkaa kokonaan pois, jotta ajoluiska saadaan rakennettua maan alle. Sen jälkeen sali rakennetaan uudestaan vanhoja ääriviivoja myöten, Veijovuori kertoo.

Kulttuuritila Nuijamies -yhdistyksen puheenjohtaja Ossi Välimäki ei ole tästä suunnitelmasta innoissaan. Hän epäilee, että rakennusta ei voi purkaa ja rakentaa uudestaan samanlaisena kuin se on ollut.

— Nuijamiehen sali on meille tilan tärkein juttu. Ensimmäinen sytyttää valot -tapahtuma osoitti, kuinka toimiva se paikkana on.

Elävyyttää keskustaan

Molempiin kaavaluonnosten uudisrakennuksiin on tarkoitus tulla katutasoon liike- ja palvelutiloja.

— Se on selvää, kun ollaan näin ydinkeskustassa, Veijovuori sanoo.

Sitä, mitä nämä tilat voisivat käytännössä olla, ei Veijovuori osaa vielä sanoa. Kaava kuitenkin mahdollistaa monenlaista toimintaa.

Ossi Välimäki toivoo, että tilat olisivat ihmisille mahdollisimman avointa tilaa.

— Ei niin, että niihin tulisi esimerkiksi jonkun firman toimisto, jossa käy vain muutama ihminen viikossa.

Etelä-Karjalan yrittäjien puheenjohtaja Minna Kokki toteaa, että tärkeintä olisi huolehtia, että katutasossa mahdollistettaisiin kivijalkayritysten toiminta.

— Se toisi lisää elävyyttä keskustaan.

Kenties lisää parkkihalleja

Pormestarinkorttelin asemakaava mahdollistaa myös pysäköintihallin rakentamisen uudisrakentamisen alle ja kaupungin P-Pormestarin parkin laajentumisen Paasikivenpuiston ja Pormestarinkadun alle.

Lappeenrannan Toimitilat Oy:n (LATO) toimitusjohtaja Mikko Hietamies toteaa, että nykyinen pysäköintitarve Lappeenrannassa pystytään kattamaan jo olemassaolevilla halleilla.

— Toisaalta kannattaa ennakoida, ja voi olla, että muutamien vuosien päästä Pormestarinkorttelin ympäristön tilanne on muuttunut.

Hietamiehen mukaan mahdollinen tuleva parkkihalli täyttyisi todennäköisesti velvoitepaikoista, käytännössä ympäröivien asukkaiden tai liiketilojen asiakkaiden pysäköinnistä.

Rakennusliike Jatkeen edustajia ei tavoitettu kommentoimaan tätä uutista.

Fakta: Näin kaavamuutos etenee
Kaavaluonnokset ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla sekä Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupunkisuunnittelussa Villimiehenkadulla 9. maaliskuuta saakka.
Kaikille avoin asukastilaisuus aiheesta järjestetään Nuijamiehessä 20. helmikuuta kello 16:30—18:30.
Sen jälkeen kaupunki tekee yhteenvedon saaduista palautteista ja viranomaislausunnoista.
Kaavaehdotus viedään kaupunkikehityslautakunnan ja kunnanhallituksen kautta nähtäville 30 päivän ajaksi. Tällöin kaavasta pyydetään lausuntoja ja muistutuksia.
Asemakaavaa voidaan tämän jälkeen vielä tarkistaa.
Lopullisesti asemakaavan hyväksyy ensin kaupunginhallitus ja sitten kaupunginvaltuusto.
Arvio on, että kaupunginvaltuusto voisi päättää asiasta kesän loppupuolella.
Kaava mahdollistaa eri ratkaisuja. Lopulliset rakentamis- ja investointipäätökset tehdään erikseen.