Pitkällinen pallottelu Lappeenrannassa ohitse— Kaunis Veera -patsas kotiutunee viimein Rantapuistoon

Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen toivoo, että patsaasta tulisi maamerkki, jonka luokse on helppo sopia tapaamisia.

Marleena Liikkanen

Kaunis Veeran pienoismallina. 

Pitkän odotuksen jälkeen Kaunis Veera -patsas löytänee paikkansa vilkkaan kävelyväylän varrelta Lappeenrannan Rantapuistosta.

Kaupunkikehityslautakunta saa puistosuunnitelman arvioitavakseen ensi viikolla.

Veistos sijoittuu Kirkkokadun alapäähän, leikkipuiston ja puistokahvilan läheisyyteen.

Paikalla sijaitsee tällä hetkellä kolme perennaistutusta, joista Kaunis Veera korvaisi keskimmäisen.

Naishahmo seisoo veistoksessa suihkualtaan keskellä.

Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen tarkentaa, että Kauniin Veeran katse tulisi suuntautumaan satamaan.

— Tunnistettavan maamerkin luokse on helppo sopia kohtaamisia ystävien, tuttavien ja sukulaisten kanssa.

Kaunista Veeraa kannattelee kädenmuotoinen kiiltävästä teräksestä valmistettu jalusta. Kokonaisuus lepää graniittitason päällä.

"Kun Hirvelä on tyytyväinen, minäkin olen"

Patsas on kuvanveistäjä Markku Hirvelän käsialaa ja sen lahjoittaa liikemies Ossi Vilhu.

Lappeenrannan kaupunki pitää lahjoitusta valtakunnallisesti merkittävänä tekona, ja sen toivotaan tulevan myös merkittäväksi osaksi kaupunkilaisten jokapäiväistä elämää.

Ossi Vilhulle suunnitelmat on ehditty esitellä. Hän kertoi perjantaina toivovansa, että kuvanveistäjä pääsee sanomaan oman sanansa ja hiomaan patsaan miljöön.

— Olen tyytyväinen, kun Markku Hirvelä on tyytyväinen, arvioi Vilhu puhelimitse ulkomailta.

Kipinän Kaunis Veera -patsas on saanut Matti Jurvan ja Tatu Pekkarisen kappaleesta ja sävellyksestä, jonka pohjalta Ville Salminen ohjasi Balladi Saimaalta -elokuvan.

Komedian juoni menee niin, että tervehöyry Prinsessa Armadan miehistö vaihtaa hienostelevan kahvinkeittäjänsä tummaan Veeraan.

Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen sanoo, että veistoksen sijoittaminen Rantapuistoon kytkee toisiinsa teoksen, Kauniin Veeran tarinan ja ympäristön.

Esteetikon silmin hän jatkaa , että veistoksen materiaalit ja muotokieli saavat Rantapuistossa myös uudenlaista syvyyttä.

— Vieressä virtaava elävä vesi keskustelee yhdessä patsaan kiillotetun teräspinnan kanssa. Järveltä puhaltava tuuli korostaa veistoksessa käytettyä herkkää muotokieltä korostaen näin nuoruuden elävyyttä veistoksen vartalossa.

Katsojalle avautuu näin moniaistinen kokemus, josta on hyvä sukeltaa takaisin eläväiseen satamaan ja sen tapahtumiin ja palveluihin.

— On mielenkiintoista nähdä millä tavoin kaupunkilaiset ottavat veistoksen vastaan.

Kaunis Veera on paikallaan ensi kesänä ja pääsee siten osallistumaan Lappeenrannan 370-vuotisjuhliin.

Muokattu 15.3. kello 21.30, korjattu Matti Jurvan nimi.