Lappeenrannan seurakuntayhtymän sijoitussalkku kasvoi jo 9 miljoonaan —  sijoitukset annettiin ammattilaisten hoitoon tuottojen parantamiseksi

Emme sijoita esimerkiksi tupakkaan, aseteollisuuteen tai alkoholiin. Edellytimme sijoittajilta eettisyyttä, sanoo talousjohtaja Kari Virtanen

Mika Strandén

Lappeenrannan seurakuntayhtymä jakoi kolmen miljoonan euron sijoitussalkut Handelsbankille, Osuuspankille ja Danske Bankille. Kuvassa lappeen kirkko heijastuu Osuupankin toimitalon lasiseinästä.
Lappeenrannan seurakuntayhtymä jakoi kolmen miljoonan euron sijoitussalkut Handelsbankille, Osuuspankille ja Danske Bankille. Kuvassa lappeen kirkko heijastuu Osuupankin toimitalon lasiseinästä.

Lappeenrannan seurakuntayhtymä valitsi kilpailutuksen jälkeen kolme salkunhoitajaa yhdeksän miljoonan euron sijoituspotilleen.

Kukin sijoittaja saa täyden valtakirjan kolmen miljoonan euron sijoitussalkun. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti jakaa salkut Handelsbankille, Osuuspankille ja Danske Bankille.

Runsaan kahden prosentin tuoton sijaan tavoitellaan neljää prosenttia. Kari Virtanen

Sijoituksia on tähän mennessä hoitanut seurakuntayhtymän talousjohtaja. Uusi talousjohtaja Kari Virtanen sanoo, että seurakuntayhtymä tavoittelee nyt aiempaa parempaa tuottoa sijoituksille turvautumalla sijoitusalan ammattilaisiin.

— Runsaan kahden prosentin tuoton sijaan tavoitellaan neljää prosenttia, sanoo Virtanen.

Sijoitukset kasvaneet rivakasti


Sijoitukset ovat Virtasen mukaan vuosien saatossa kasvaneet. Vielä vuonna 2014 seurakuntayhtymän sijoituksia oli runsaat kolme miljoonaa euroa.

Nykyisistä sijoituksista kuusi miljoonaa euroa tulee seurakuntayhtymältä ja kolme hautainhoitorahastolta.

Onko seurakuntayhtymä ryhtynyt tekemään riskibisnestä seurakunnan rahoilla?

— Suunnilleen saman suuruisten seurakuntien vertailussa meidän yhteenlaskettu kassa- ja rahoitusvarallisuus on ihan keskitasoa, kertoo Virtanen.

Jos seurakuntayhtymien kassa- ja rahoitusvarallisuutta mitataan sen mukaan, kauanko sillä pystyisi pyörittämään yhtymän toimintaa, riittäisivät varat Lappeenrannassa 259 päivään.

Vastaava luku on Hämeenlinnassa 349, Vaasassa 313, Joensuussa 192, Rovaniemellä 149 ja Seinäjoella 125.

Sijoituksilla varaudutaan investointeihin

Kai Skyttä

Lappeenrannan seurakuntakeskus on tarkoitus purkaa ja rakentaa paikalle uusi noin 15 miljoonan euron  rakennus.
Lappeenrannan seurakuntakeskus on tarkoitus purkaa ja rakentaa paikalle uusi noin 15 miljoonan euron  rakennus.

Virtasen mukaan seurakuntayhtymän kassa pieneni viime vuonna 978 000 euroa.

— Sijoituksilla yritetään paikata meidän taloutta tulevaisuudessa. Varaudumme sijoituksilla tuleviin investointeihin.

Yksi edessä häämöttävä investointi on Lappeenrannan seurakuntakeskuksen paikalle kaavailtu uusi rakennus Koulukatu 10:ssä. Tontin kaavoitus on kesken.

— Näillä näkymin käytämme hankkeeseen viisi miljoonaa omaa ja 10 miljoonaa lainarahaa.

Eettisen sijoittamisen ohjeilla mennään

Seurakuntayhtymä noudattaa sijoituksissaan kirkon eettisen sijoittamisen ohjeita.

— Emme sijoita esimerkiksi tupakkaan, aseteollisuuteen tai alkoholiin. Edellytimme sijoittajilta eettisyyttä, ja nykyään eettisyys on mukana kaikilla sijoitusyhtiöillä.

Sijoitussalkku on kasvanut vuodesta 2009, jolloin seurakuntayhtymä ryhtyi myymään kiinteistöjä. Yhtymä joutuu supistamaan talouttaan jäsenistön määrää vastaavaksi.

Seurakuntanyhtymä neuvottelee parhaillaan joidenkin saarien myymisestä Lappeenrannan kaupungille, minkä lisäksi ollaan myymässä Poronkadulla sijaitsevaa kiinteistöä. Kaavoitetun Kaislarannan tonttien myynti alkaa näillä näkymin ensi keväänä.

Seurakuntayhtymällä on 200 vuokratonttia ja pienkerrostalo Kyllikinkadulla. Metsäomaisuutta on noin tuhat hehtaaria. Hautainhoitorahasto omistaa kaksi kerrostaloa Saarenkadulla.

kai skyttä

Seurakuntalaisten määrä vähenee koko ajan, mikä pienentää seurakuntayhtymän tuloja.
Seurakuntalaisten määrä vähenee koko ajan, mikä pienentää seurakuntayhtymän tuloja.

Fakta: Tulos 772 000 tappiolla

Seurakuntayhtymän tulos jäi viime vuonna 772 000 euroa tappiolliseksi.
Tulos oli noin miljoona euroa budjetoitua pienempi.

Verotulot vähenivät edellisvuodesta 500 000 euroa.

Liikevaihto oli noin 13,5 miljoonaa euroa.

Taseen loppusumma oli 30,9 miljoonaa euroa.

Hautainhoitorahaston tulos oli 103 260 euroa ylijäämäinen ja rahaston tase oli 4,8 miljoonaa euroa.

Vastuullisuus alkaa olla valtavirtaa — Kirkon eläkerahastolla 1,54 miljardin sijoitukset

Kirkon eläkerahasto (KER) sai 1,54 miljardin sijoituksilleen viime vuonna 9 prosentin tuoton. KER on sitoutunut vastuulliseen sijoittamiseen. Siinä otetaan huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat.

KER on sijoitusrahasto, joka saa varansa kirkon työntekijöiden eläkemaksuista ja sijoitustoiminnan tuotoista.

Vastuullisen sijoittamisen päällikkö, salkunhoitaja Magdalena Lönnroth voi olla ylpeä sijoitusten tuotosta.

— Olemme sitä mieltä, että vastuullinen sijoittaminen edistää salkun riski- ja tuottosuhdetta eli vaikuttaa riskiprofiiliin, joka on matalampi. Olemme olleet tosi tyytyväisiä tuotteisiin ja varainhoitajiin, jotka tekevät syvällistä vastuullisuustyötä.

Kun vaatii eettisyyttä, se lisääntyy

Lönnrothin mukaan sijoitusalalla vastuullisuus alkaa olla valtavirtaa.

— Vetävänä tekijänä on ollut YK:n vastuullisen sijoittamisen ohjeet 10 vuoden takaa. Käytännössä kaikki Suomen pankit, varainhoitajat ja rahastoyhtiöt ovat sitoutuneet noihin periaatteisiin.

On kuitenkin eroja siinä, miten pitkälle vastuullisuus on viety.

— Moni pankki tarjoaa nimettyjä vastuullisuustuotteita ja kestävän kehityksen tuotteita.

Lönnroth toivoo, että yhä useampi sijoittaja vaatisi vastuullisuutta.


— On tärkeää kysyä vastuullisuutta ja edellyttää sitä. Vain tätä kautta muutos etenee ja näitä tuotteita saadaan myyntiin.