Vanhat traktorit vetonauloina Lappeenrannan Vanhan kaupungin päivässä

Myös vanhat kansallispuvut ja kansanpuvut oli kaivettu kaapeista tuulettumaan

Anu Kiljunen

Veljekset Aaro, 6, ja Jani, 3, katselivat tietävästi vanhoja traktoreita, sillä myös heidän taatansa on säilyttävän yhden vanhan menopelin.
Veljekset Aaro, 6, ja Jani, 3, katselivat tietävästi vanhoja traktoreita, sillä myös heidän taatansa on säilyttävän yhden vanhan menopelin.

Vanhat Zetorit, Valmetit ja Fergusonit ja monet muut traktorit olivat johtotähtiä helteisessä Vanhan kaupungin päivässä lauantaina Lappeenrannassa. Yleisö pelmahti kyselemään traktoreitten tarinoita ja nykyistä työnkuvaa heti, kun ne olivat kaartaneet esittäytymään Linnoituksen aukiolle.

Taipalsaarelainen Jarmo Kallio körötteli kaupunkiin 59-vuotiaalla punaisella Porsche dieselillä. Matkaseurana oli 10-vuotias Robin Kallio.

– Muuten traktori on hyvä, mutta sitä pitäisi virittää kulkemaan vähän nopeammin.

Isä naurahtaa poikansa suunnitelmille. Traktorivanhukselle noin 22 – 23 kilometriä tunnissa on hänen mielestään sopiva vauhti. Jos koneesta ottaisi kaiken irti, pääsisi 30:een.

Porsche on Kallion perheen miehille vain harrastusväline. Se ehti virua noin 40 vuotta metsässä ennen uutta tulemistaan.

– Innostuin 2000-luvun alkupuolella, kun moni muukin laitteli vanhoja traktoreita, selittää Kallio.

Anu Kiljunen

Jarmo ja Robin Kallio köröttelivät Porsche-traktorillaan Taipaalsaarelta kaupunkiin. Pari viikkoa sitten 59-vuotias traktori esittäytyi Kiteellä.
Jarmo ja Robin Kallio köröttelivät Porsche-traktorillaan Taipaalsaarelta kaupunkiin. Pari viikkoa sitten 59-vuotias traktori esittäytyi Kiteellä.

Kun jalatkaan eivät yltäneet polkimille

Vanhuksen korjausbudjettia isäntä ei paljasta, vaan sanoo pyöreästi, että summa olisi noin kaksinkertainen traktorin nykyiseen myyntiarvoon nähden.

– Ei vaimokaan tiedä, miten paljon rahaa tähän on laitettu.

Remontin suuruudessa on myös hieman omaa vikaa. Kallion mielestä moottori ja ulkoasu eivät olisi päässeet niin huonoon kuntoon, jos traktori olisi ollut katoksessa eikä avotaivaan alla.

Anu Kiljunen

Kuhina vanhojen traktoreiden ympärillä alkoi välittömästi, kun ne pysäköivät Linnoituksen aukiolle.
Kuhina vanhojen traktoreiden ympärillä alkoi välittömästi, kun ne pysäköivät Linnoituksen aukiolle.

Tänä päivänä vanhoja traktoreita ei enää hävitetä, vaan pyritään laittamaan kuntoon. — Jarmo Kallio

Ensimmäinen muisto Porschesta ajoittuu Kallion lapsuuteen. Traktori oli alunperin sedän ja tämä antoi pojanpoikansa ensi kertaa ajaa sillä hieman alle kymmenvuotiaana, hieman nuorempana kuin Robin nyt. Tai ajaa ja ajaa.

– Pellolta tultiin pois ja minä istuin sedän sylissä ja sain kääntää ohjauspyörää. Jalat eivät vielä tietenkään yltäneet polkimille.

Jarmo Kallio arvelee, että vanhoja traktoreita löytyy varmaan vieläkin latojen ja puimaloitten kätköistä.

– Tänä päivänä niitä ei enää hävitetä, vaan pyritään laittamaan kuntoon.

Anu Kiljunen

Aure Niiva (vas) juhlisti Vanhankaupungin päivää Jääsken puvussa, Eeva Myyryläinen Ruokolahden puvussa ja Leena Korhonen Rovaniemen puvussa.
Aure Niiva (vas) juhlisti Vanhankaupungin päivää Jääsken puvussa, Eeva Myyryläinen Ruokolahden puvussa ja Leena Korhonen Rovaniemen puvussa.

Äitien peruja tai omin käsin tehty

Linnoituksessa vilahteli myös useita kansallispukuja ja kansanpukuja tuulettumassa. Taipalsaarelainen Aure Niiva juhlisti päivää Jääsken puvussa, lappeenrantalaiset Eeva Myyryläinen Ruokolahden puvussa ja Leena Korhonen Rovaniemen puvussa.

– Ihmiset tulevat aina kansallispuvun nähdessään kyselemään, minkä pitäjän puvusta on kyse.

Niin kävi varmasti lauantainakin.

Niivan Jääsken puku on tasan 80-vuotias. Se ostettiin hänen äidilleen Lappeenrannasta Tammivuoren liikkeestä 40-luvulla.

– Se oli ainokainen ja onneksi sopi äidilleni.

95-vuotias äiti on yhä elossa, mutta lahjoitti perintökalleuden tyttärelleen jo vuosikymmenet sitten. Alkuperäisestä puvusta on täytynyt toistaiseksi uusia vain paita.

Kipinä syttyy varmasti, kun näkee kansallispukuja muiden päällä. — Aure Niiva

Aure Niiva on edustanut Jääsken puvussa hyvin monenlaisissa juhlatilaisuuksissa.

– Jo pukeutuessa juhlatunnelma tarttuu.

Eeva Myyryläinen valmisti Ruokolahden puvun itse Kotiteollisuusyhdistyksen opastuksella. Malliksi hän valitsi omasta mielestään kauneimman. Pikkutarkka työ oli alusta loppuun yksinomaan käsityötä ja hidasta.

– Ihmettelen yhä vieläkin, että se tuli valmiiksi.

Leena Korhosen Rovaniemen puku on hänen tätinsä käsialaa. Ensimmäinen omistaja oli Korhosen äiti, joka vuorostaan lahjoitti puvun tyttärelleen.

– Puku on yksinkertainen ja sellaisena mielestäni hyvin kaunis. Perinnöksi sain myös tarkat ohjeet siitä, miten pukua täytyy hoitaa.

Anu Kiljunen

Raimo Tammisen Inarisaamen kansanpuvun on tehnyt hänen serkkunsa. Ritva Tammisen kansallispuku on hänen äitinsä käsialaa.
Raimo Tammisen Inarisaamen kansanpuvun on tehnyt hänen serkkunsa. Ritva Tammisen kansallispuku on hänen äitinsä käsialaa.

Lappeenrantalainen Raimo Tamminen tunnusti hikoilevansa synnyinseutunsa, Inarisaamen, kansanpuvussa. Puvun musta yläosa on villainen.

Vierellä Ritva-vaimo kantoi omaa kansallispukuaan, jonka juuret johtavat Pohjanmaalle. Tarkka pitäjä ei ole tiedoissa, sillä se tunnistetaan milloin Alahärmään, milloin Jurvaan.

Lapissa kansanpuku kuuluu muun muassa kaikkiin perhejuhliin ja juhlatilaisuuksiin. Sillä ajatuksella myös Tammiset ovat ryhtyneet käyttämään useammin pukujaan.

Myös Aure Niiva sanoo toivovansa, että kansallispuvut yleistyisivät.

– Kipinä syttyy varmasti, kun näkee niitä muiden päällä.

Anu Kiljunen

Siskokset Mette, 3, ja Maisa, 6, taiteilivat kumpikin omat kukkansa Kuvataidekoulun maalauspajassa. Paja oli avoinna kaikille halukkaille aamupäivästä iltapäivään.
Siskokset Mette, 3, ja Maisa, 6, taiteilivat kumpikin omat kukkansa Kuvataidekoulun maalauspajassa. Paja oli avoinna kaikille halukkaille aamupäivästä iltapäivään.