Huomasitko tämän? Ruokolahdella tapahtui kaksi maanjäristystä tiistai-iltana — Seismologi Jari Kortström vahvistaa järistykset: ”Pientä tärinää tällaisesta voi tuntea”

Seisminen asemaverkko havaitsi Ruokolahdella Syyspohjan läheisyydessä kaksi maanjäristystä tiistaina. Seismologian instituutin tilastojen mukaan Imatran ja Ruokolahden alueella maa ei ole järissyt edelliseen 50 vuoteen.

Suomessa maanjäristykset johtuvat kallioperän heikkousvyöhykkeistä, raoista tai murtumista ja niiden liikkeistä. Kuvituskuva.
Suomessa maanjäristykset johtuvat kallioperän heikkousvyöhykkeistä, raoista tai murtumista ja niiden liikkeistä. Kuvituskuva.

Helsingin Seismologian instituutin Twitter-tili ilmoitti tiistai-iltana kahdesta maanjäristyksestä Ruokolahdella Syyspohjan ja Valkjärven läheisyydessä.

Ensimmäinen maanjäristyksistä tapahtui automaatti-ilmoituksen mukaan kello 18.17, ja toinen kello 19.08.

Seisminen asemaverkko havaitsee Suomessa jatkuvasti erilaisia seismisiä tapauksia. Asemaverkko tekee automaattihavaintoja, jotka Seismologian instituutti analysoi seuraavana päivänä.

Seismologi Jari Kortströmin mukaan ensimmäisenä on tärkeintä tunnistaa tapaustyyppi, eli onko kyse louhosräjäytyksestä, häiriösignaalista vai oikeasta maanjäristyksestä.

— Ruokolahden tapaukset on keskiviikkona analysoitu. Tässä on nyt uusia suomalaisia maanjäristyksiä, Jari Kortström Seismologian instituutista vahvistaa.

Harvinainen tapahtuma

Ensimmäisen maanjäristyksen voimakkuus, eli magnitudi oli 2.2. Jälkimmäinen järistyksistä oli huomattavasti pienempi, voimakkuudeltaan 1.0.

Yli kahden magnitudin maanjäristykset ovat Kortströmin mukaan Suomessa melko harvinaisia.

— Yli kahden voimakkuuden järistyksiä on arvioni mukaan Suomessa alle 10 vuodessa. Lukumäärä vaihtelee tosin vuositasolla jonkin verran. Mitä suurempi voimakkuus, sitä harvinaisempia ne ovat, hän taustoittaa.

Kouvolan seudulla pienet maanjäristykset ovat viime vuosina yleistyneet, mutta Imatran ja Ruokolahden alueella maanjäristykset ovat todella harvinaisia.

— Meidän tilastojen mukaan Ruokolahden ja Imatran seudulla ennen eilistä ei ole ollut maanjäristyksiä 50 vuoteen, Kortström kertoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että havaintokynnys on vuosien saatossa parantunut, eikä esimerkiksi 1 voimakkuuden järistyksiä pystytty välttämättä havaitsemaan 50 vuotta sitten.

"Pientä tärinää voi tuntea"

Entäpä pystyykö tuollaisen 2.2 voimakkuuden maanjäristyksen tuntea?

Kortströmin mukaan pitäisi olla riittävän lähellä tapahtumapaikkaa, jotta sen voisi tuntea. Tyypillistä myös on, että maanjäristyksiin liittyy äänihavainto, joka on matala kumahdus.

— Pientä tärinää tällaisesta voi tuntea. Tämän voimakkuuden järistykset ihmisten havaintojen mukaan ovat saman tyylisiä kun lumi humahtaisi katolta alas, tai aura-auto ajaisi talon vierestä.

Merkittävää vahinkoa tämän kokoiset maanjäristykset eivät juurikaan voi aiheuttaa. Kortströmin mukaan magnitudin pitäisi olla yli 4, jotta järistys voisi aiheuttaa selkeitä rakennusvaurioita.

— Toisaalta tuollainenkin järistys voi tehdä halkeaman hauraaseen betoni- tai tiilirakennukseen, hän pohtii.

Mistä maanjäristykset Suomessa johtuvat?

Suomi sijaitsee mannerlaatan keskiosassa, kaukana aktiivisista laattareunoista, jossa suurempia maanjäristyksiä tapahtuu.

Kortströmin mukaan Suomessa maanjäristykset johtuvat siitä, että kallioperässä on vanhoja heikkousvyöhykkeitä, rakoja tai murtumia, jolloin kallioperä ei ole yhteneväistä kiveä.

— Tällaiset kalliolohkot liikahtavat välillä toistensa suhteen. Kun mannerlaatat ovat jatkuvasti liikkeessä, niin keskiosat ovat siinä mukana, jolloin tulee jännitekenttä. Se aiheuttaa natinan laatan keskiosissa, Kortström taustoittaa tapahtunutta.

Suomessa nämä ovat kuitenkin harvassa, ja järistykset jäävät voimakkuuksiltaan pieniksi.

Uusimmat uutiset

Kommentoidut