Lappeen koulun opettajakaksikko kehitti keinon lukutaidon parantamiseksi — Lukunopeudet kasvoivat 89 prosenttia puolessa vuodessa

Tärkein keino peruskoululaisten lukutaidon parantamiseksi on tarjota heille heitä oikeasti kiinostavaa luettavaa, sanovat opettajat.

Marleena Liikkanen



7-luokkalainen Leevi Lehtonen Kimpisen koulusta lukee
kolmisen kirjaa vuosittain. Lehtonen ei lue, sillä se on tylsää ja hänellä on
paljon kiinnostavampaakin tekemistä. Pienenä Lehtonen vielä luki. Silloin hänen
lempikirjojaan olivat Risto Räppääjät.
7-luokkalainen Leevi Lehtonen Kimpisen koulusta lukee kolmisen kirjaa vuosittain. Lehtonen ei lue, sillä se on tylsää ja hänellä on paljon kiinnostavampaakin tekemistä. Pienenä Lehtonen vielä luki. Silloin hänen lempikirjojaan olivat Risto Räppääjät.

Peruskoululaisten luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen huolettaa Etelä-Karjalassakin.

— Viimeisten viiden-kymmenen vuoden aikana kuilu on kasvanut paljon lukevien ja niiden välillä, jotka eivät lue vapaaehtoisesti mitään, sanoo Maarit Kivimäki, Etelä-Karjalan äidinkielenopettajien puheenjohtaja.

Nykymaalimassa etenkin pojilta vaatii todella kovaa itsetuntoa myöntää, että pitää lukemisesta.

— Ilmiö koskee koko yhteiskuntaa, jossa lukemisen status on laskenut.


Lappeen koulussa kehitettiin uusi malli

Sama huoli pisti Lappeen koulun kaksi opettajaa, Riikka Qvintuksen ja Marika Haapalaisen miettimään, millaisella tasolla lukutaidon tulisi olla, kun lapsi siirtyy kakkosluokalta kolmoselle. Sellaista tasoa ei oltu määritelty.
 
Syksyllä 2016 opettajakaksikko luetutti kakkosluokkalaisilla tekstiä kolmen minuutin ajan. Sitten he laskivat keskiarvon sille tavumäärälle, jonka lapsi lukee yhden minuutin aikana.

Lukutaito kehittyy aina 15-vuotiaaksi asti, mutta sitäkin taitoa täytyy harjoittaa.

— Lukutaito tarkoittaa sitä, että pystyy tunnistamaan tavuja ja sanoja nopeasti, Haapalainen kertoo.

Samalla koko koulu alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota lasten luku- ja kirjoitustaitojen parantamiseen.

Opettajat veivät vanhemmille viestiä, ja vanhemmat ryhtyivät kiinnittämään asiaan huomiota. Kaikki kouluaineet alkoivat antaa lukuläksyjä. Koulu järjesti lukuhaasteita, varasi oppitunneilla aikaa lukemiselle, ja otti käyttöön lukudiplomit.

Marleena Liikkanen

Pinja Vormisto on Kimpisen koulun 8-luokkalainen, joka lukee helposti sata kirjaa vuodessa. Hän uppoutuu kirjoihin mielellään, sillä lukemalla pääsee kokemaan asioita, jotka eivät ole oikeassa elämässä mahdollisia.

Nopeita tuloksia

Tulokset olivat selkeitä — ja nopeita.

— Seuraavan kerran kakkosluokkalaisten lukunopeudet mitattiin keväällä. Ne olivat kasvaneet keskimäärin 89 prosenttia, Qvintus kertoo.

Tokaluokkalaisten lukutaito toki kasvaisi ilman koulun ja kotien toimenpiteitäkin, mutta on mahdotonta tietää, kuinka paljon. Vertailuaineistoa ei ole.

Kaksikon kehittämä malli kuitenkin nostaa lukutaitoa niin roimasti, että se on herättänyt kiinnostusta ympäri maata.

— Opettajat ovat olleet hyvin innostuneita, että ylipäätään on jotain, mitä lukutaidon parantamiseksi voi tehdä.

Tuoreimmassa, vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa selvisi, että joka kymmenennen nuoren lukutaito on heikko.

— Lukutaito kehittyy aina 15-vuotiaaksi asti, mutta sitäkin taitoa täytyy harjoittaa, Haapalainen huomauttaa.

Esimerkiksi lapset jotka osaavat lukea jo kouluun tullessaan mutta eivät tee lukuläksyjään, kehittyvät hitaammin kuin ne jotka oppivat lukemaan vasta koulussa mutta harjoittelevat. On myös heitä, jotka etenemisen sijaan haluaisivat jäädä lukemaan samoja kirjoja yhä uudelleen.

Marleena Liikkanen

7-luokkalainen Eeva Nurmi lukee suunnilleen neljä kirjaa vuosittain. Lukeminen ei tempaa mukaansa, sillä hän ei ikinä onnistu kuvittelemaan kirjojen tapahtumia mielessään.


Tärkein keino on kiinnostava teksti

Lappeenrannassa ja Imatralla peruskoulut seuraavat luku- ja kirjoitustaitojen kehittymistä. Tarkoitus on huomata tukea tarvitsevat oppilaat.

Keskeinen keino lukuinnon lisäämiseksi on tarjota lapsille sellaisia kirjoja, jotka heitä oikeasti kiinnostavat. Esimerkiksi Pontuksen on  kasvattanut huomattavasti e-lastenkirjavalikoimaansa yhteistyössä kirjaston kanssa, kertoo Lappeenrannan opetustoimenjohtaja Mari Routti.

Kirvestä ei kannata heittää kaivoon peruskoulun jälkeenkään.

— Minulla on paljon kokemuksia siitä, että pojat havahtuvat lukemaan vasta parikymppisinä. He kiinnostuvat jostain aihepiiristä, ja huomaavat sitten että ohoh, tästä on kirjoitettu kirjojakin, toteaa Kivimäki.

Koulut huomauttavat, etteivät luku- ja kirjoitustaidot kuulu vain äidinkielentunnille.

— Meillä kaikki oppiaineet vaativat kokeissa kokonaisten lauseiden vastauksia, isoja kirjaimia ja pisteitä oikeisiin paikkoihin, ja niin edelleen, kertoo Lauritsalan koulun rehtori Jukka Mielikäinen.

Lauritsalan koulu aloitti tänä syksynä uudenlaisten oppituntien, taitotuntien pitämisen. Niitä järjestetään kaikille 1.-9 -luokkalaisille. Tunneilla käsitellään luku- ja kirjoitustaitoihin liittyviä asioita, mutta muitakin, hampaiden harjaamisesta ravitsemusoppiin.