Linnoituksen uusi isäntä Sari Lehtinen vauhdittaisi meinaamista — "Kauas on tultu niistä ajoista, kun kauppojen ovissa oli 'vain 2 turistia kerrallaan' -lappuja"

Sari Lehtinen on kaupunginjohtajan mukaan rehti luotsi, joka arvostaa todenmukaista tiedonvälitystä. Lehtinen toivoo, että Lappeenrannassa tehdään eikä vain meinata.

Minna Mänttäri

Sari Lehtinen on työskennellyt Ylellä vuodesta 1996 asti. Vuonna 2015 hänestä tuli YLE Kaakkois-Suomen päällikkö.
Sari Lehtinen on työskennellyt Ylellä vuodesta 1996 asti. Vuonna 2015 hänestä tuli YLE Kaakkois-Suomen päällikkö.

Uudeksi Linnoituksen isännäksi valittiin Yle Kaakkois-Suomen päällikkö Sari Lehtinen. Hän perii tittelin Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtorilta Juha-Matti Saksalta.

Lehtinen kertoo olleensa ilahtunut kuullessaan saamastaan nimityksestä.

— Kyllä se samalla veti aika nöyräksi. Minua edeltäneet isännät ovat olleet melko nimekästä väkeä. Tällaisesta kunniasta ei tullut mieleenkään kieltäytyä.

Lehtinen kokee kunnianosoituksen olevan tunnustus myös paikallismedian työtä kohtaan.

— Tämä on nyt viides kerta, kun median edustaja nimitetään Linnoituksen isännäksi. Nimitys osoittaa arvostusta työtä kohtaan, jota olemme Ylellä tehneet.

Pitkä ura Ylellä

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kuvailee kaupungin tiedotteessa Lehtistä Yle Kaakkois-Suomen rehdiksi luotsiksi, joka arvostaa todenmukaista tiedonvälitystä, oivaltaa paikallisten ihmisten tuntoja ja on aidosti ylpeä kotikaupungistaan.

Olen vakuuttunut, että tämän kokoisella alueella tarvitaan oma radio. — Sari Lehtinen

Lehtinen on työskennellyt linnoituksessa sijaitsevassa radiotalossa jo vuodesta 1996 alkaen. Paikallismediassa työskenteleminen nimenomaan Etelä-Karjalassa on Lehtisen mukaan hienoa.

— Etelä-Karjalassa meillä on aina ollut mutkaton suhde yleisöön. En tiedä johtuuko se paikallisten ihmisten luonteesta, vai mistä. Olen vakuuttunut, että tämän kokoisella alueella tarvitaan oma radio.

Lehtinen ei koe ristiriitaiseksi asemaansa riippumattoman journalistisen toimijan päällikkönä ja Lappeenrannan kaupungin positiivisen imagon edistäjänä.

— Minulla voi olla siviilihenkilönä ja tietysti tämän toimituksen päällikkönä vaikka mitä titteleitä, mutta työasiat on aina työasioita. Ei ole mahdollista, että media alkaisi toimia jonkun puolestapuhujana.

Asioiden meinaamista tulisi vauhdittaa

Lappeenrannan ja linnoituksen kehitystä Lehtinen on päässyt seuraamaan lähietäisyydeltä vuosikymmenien ajan.

— Täytyy sanoa, että kaupunki on nykyaikaistunut ja jotenkin avautunut paljon. Kauas on tultu niistä ajoista, kun kauppojen ovissa oli ”vain 2 turistia kerrallaan” -lappuja. On myös ihanaa, miten satamaa ja linnoitusta on viime vuosina kohennettu. Toki linnoituksen alueella on vielä paljon tehtävää, esimerkiksi kaavoitusasioiden suhteen. Majoitusliikettäkin linnoitukseen on ajoittain kaipailtu.

Lappeenrannassa riittää Lehtisen mukaan myös kehitettävää.

— Täällä on edelleen vähän sellainen meinaamisen kulttuuri. Että meinataan tehdä asioita, mutta sitten ei kuitenkaan tehdä, esimerkkinä vaikkapa jäähallihanke.

Lappeenrannan tulevaisuuden suunta on Lehtisen mukaan selvä.

— Meidän täytyy kiivaasti pyrkiä menestymään ja olemaan osa Suomea ja Eurooppaa.

Sari Lehtisen kolme valintaa Lappeenrannasta

Erityisintä Lappeenrannassa?
Saimaa. Se on täysin ainutlaatuinen, ja sen arvo täytyy muistaa. Saimaasta ja sen puhtaudesta on pidettävä hyvää huolta.

Parasta Lappeenrannassa?
Ihmiset. Ihmiset ovat helposti lähestyttäviä ja mutkattomia. Ihmiset tekevät kaupungin.

Kehitettävää Lappeenrannassa?
Ylpeys. Voisimme olla rohkeammin ylpeitä itsestämme ja toisistamme. Jos joku menestyy, meidän tulisi olla yhdessä ylpeitä siitä, ja pokkana nostaa asioita esiin rintaa röyhistäen.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat