Perusopetuksen kouluja on Suomessa nyt yhtä paljon kuin vuonna 1905 — alueelliset erot huolestuttavat asiantuntijoita

Päivi Virta-Salo

Perusopetuksen alueelliset erot huolestuttavat alan asiantuntijoita.
Itä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola suomii erojen syyksi koulujen lakkautuksia.

Vuoden 1990 jälkeen Suomessa on lakkautettu perusasteen kouluja 3 — 5 kertaa enemmän, kuin oppilasmäärän kehitys edellyttäisi, Lehtola kertoo.
Vuonna 1990 kouluja oli 4 847, nyt noin 2 400. Niitä kävi vuonna 1990 yhteensä 587 000 oppilasta, ja nyt 7,5 prosenttia vähemmän, eli 543 000.

Alakouluja on lakkautettu etenkin maaseudulla. Lakkautuksilta on välttynyt vain pääkaupunkiseutu, Lehtola toteaa. Hän näkee koulun läheisyydellä ja oppimistuloksilla selvän yhteyden.
— On älyllistä laiskuutta väittää muuta. Koulujen lakkauttaminen uhkaa jo perustuslain turvaamia yhdenvertaisia sivistysoikeuksia.

Koulujen lakkautukset tuovat mukanaan monenlaisia ilmiöitä, kuten pitkiä koulumatkoja, yhä suurempia ryhmäkokoja ja sitä myöten yksilöllisen tuen vähenemistä.
— Monesti nämä kaikki kasautuvat samoihin kuntiin. Valtionosuuksien pienentyessä meillä on selkeä huoli siitä, että vain voimakkaimmilla toimijoilla, eli isoimmilla kunnilla on tarpeeksi hartioita opetuksen järjestämiseen, huomauttaa Jaakko Salo, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija.

Eroja näkyy myös Pisa-tutkimuksessa

Perusopetuksen alueelliset erot nousivat esiin myös uusimman Pisa-tutkimuksen tuloksissa. Tutkimus julkaistiin vuonna 2016, ja perustui vuoden 2015 tietoihin.
Siinä Suomen Pisa-tulokset laskivat edelleen — paitsi pääkaupunkiseudulla.
— Ero on hyvin selkeä. Pääkaupunkiseudulla tulokset kääntyivät nousuun, Salo sanoo.
Tutkimus näyttää ensimmäistä kertaa myös selkeän eron kaupunki- ja maaseutukoulujen välillä, kaupunkikoulujen hyväksi.
— Ja kolmas asia on, että vanhempien koulutuksella on tutkimuksen mukaan entistä enemmän vaikutusta lapsen oppimistuloksiin.
Suurissa kaupungeissa koulutustaso on keskimäärin korkeampi, kuin muualla.

Vanhempien koulutuksella on perinteisesti ollut Suomessa melko vähän vaikutusta lapsen oppimistuloksiin, eli perusopetus on pystynyt tasoittamaan sitä.
— Nyt vanhempien koulutuksella on samanlainen merkitys, kuin OECD-maissa keskimäärin. Se tarkoittaa, ettei suomalainen koulu pysty enää tukemaan sellaisia oppilaita, jotka eivät saa tukea kotoa.

Säästöjä vai ei?

Ovatko koululakkautukset sitten tuoneet tavoiteltuja säästöjä — siihen Lehtola suhtautuu hyvin skeptisesti.
— Kunnat ovat esittäneet saavansa yhdellä koulun lakkauttamisella keskimäärin 200 000 — 400 000 euron vuosittaisen säästön. Jos se pitäisi paikkansa, Suomessa säästyisi perusopetuksen puolella noin 800 miljoonaa euroa vuodessa.

Lehtolan mukaan lähinnä sisäisiksi vuokriksi merkityt säästösummat ovat täysin suhteettomia. Ne ovat samaa tasoa, kuin koko perusopetuksen valtionosuudet.
Valtuutetut puolestaan kannattavat koulujen lakkautuksia juuri ilmoitettujen säästösummien perusteella.
— Jos koulu lakkautetaan, pitäisi seurata millaisia säästöjä lakkautuksilla todella saadaan aikaan. Nyt niin ei tehdä. Säästöjen tutkiminen on tabu.

Etelä-Karjalan perusasteen koulut 2017

Parikkala: Kirjolan ja Saaren koulut.

Rautjärvi: Aseman ja Simpeleen koulut.

Ruokolahti: Kirkonkylän, Huhtasenkylän ja Virmutjoen koulut.

Imatra: Kosken, Imatrankosken, Linnalan, Tainionkosken, Virasojan, Vuoksenniskan ja Mansikkalan koulut, Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu.

Lappeenranta: Kasukkalan, Kaukaan, Korkea-ahon, Korvenkylän, Lappeen, Lönnrotin, Myllymäen, Nuijamaan, Pontuksen, Pulpin, Simolan, Voisalmen, Ylämaan, Joutsenon, Kesämäen, Kimpisen, Lauritsalan ja Sammonlahden koulut.

Taipalsaari: Kirkonkylän ja Vehkataipaleen koulut, Saimaanharjun yhtenäiskoulu.

Lemi: Lemin koulukeskus, Kuukanniemen koulu.

Luumäki: Kangasvarren ja Taavetin koulut.

Savitaipale: Europaeuksen ja Heituinlahden koulut.

Lähteet: Kunnat.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.