Jarmo Heinikainen rakensi yksiön sähköyhtiön hylkäämään muuntamoon — Tää on kyllä pimeintä, mitä oot tehnyt, sanoivat kaverit

Vesa Vuorela

Muuntamokotiin noustaan portaita korkean kuistin kautta.
Muuntamokotiin noustaan portaita korkean kuistin kautta.

Vesa Vuorela

Sami Väisäselle muuntamoasunnon sijainti on tarjonnut mahdollisuuksia harrastuksiin, kun naapureita ei ole ihan lähietäisyydellä. On tilaa kunnostaa vaikka autoja ja veneitä.
Sami Väisäselle muuntamoasunnon sijainti on tarjonnut mahdollisuuksia harrastuksiin, kun naapureita ei ole ihan lähietäisyydellä. On tilaa kunnostaa vaikka autoja ja veneitä.

Vesa Vuorela

Pinta-alaltaan pienessä asunnossa pitää miettiä, mikä on välttämätöntä. Saunalle löytyy aina tilaa.
Pinta-alaltaan pienessä asunnossa pitää miettiä, mikä on välttämätöntä. Saunalle löytyy aina tilaa.

Vesa Vuorela

Muuraukseen oli aikoinaan jätetty aukot virtajohtoja varten. Näihin aukkoihin asennettiin mittatilausikkunat. Seiniin ei tehty uusia aukkoja.
Muuraukseen oli aikoinaan jätetty aukot virtajohtoja varten. Näihin aukkoihin asennettiin mittatilausikkunat. Seiniin ei tehty uusia aukkoja.

Vesa Vuorela

Vihreä veistos tervehtii persoonalliseen muuntamokotiin tulijaa.
Vihreä veistos tervehtii persoonalliseen muuntamokotiin tulijaa.

Vesa Vuorela

Muuntamon sisäkorkeus antoi mahdollisuuden reilunkokoisen nukkumaparven rakentamiseen. Komerorivistö erottaa parven muusta tilasta.
Muuntamon sisäkorkeus antoi mahdollisuuden reilunkokoisen nukkumaparven rakentamiseen. Komerorivistö erottaa parven muusta tilasta.

Vesa Vuorela

Muuntamo rakennettiin Vihkon tilan pellonkulmaan. Nykyään nämä pellot ovat vuokralla, kertoo Jarmo Heinikainen. Tämän kesän lopulla kuistilta voi ihailla venhnävainioita.
Muuntamo rakennettiin Vihkon tilan pellonkulmaan. Nykyään nämä pellot ovat vuokralla, kertoo Jarmo Heinikainen. Tämän kesän lopulla kuistilta voi ihailla venhnävainioita.

Vesa Vuorela

Muuntamorakennuksen korvasi 1990-luvulla pylväsmuuntamo, joka sekään ei ole enää käytössä. Pylväät kertovat tästä tekniikan vaiheesta.
Muuntamorakennuksen korvasi 1990-luvulla pylväsmuuntamo, joka sekään ei ole enää käytössä. Pylväät kertovat tästä tekniikan vaiheesta.

Harmaa muuntamotorni häämöttää pellon ja metsäkaistaleen takaa ristiinalaisen Vihkon tilan pihapiiriin. Vuoden alussa rakennuksen isännyyden pojalleen luovuttanut Jarmo Heinikainen kertoo sukunsa ja muuntamon yhteisestä historiasta:

— Isoisäni Arvi Heinikainen kuului Suur-Savon Sähkön perustajiin. Kun yhtiö tarvitsi 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa täältä muuntamorakennukselle paikan, isoisä vuokrasi pellonkulman 50 vuodeksi.

Muuntamo kävi yhtiölle tarpeettomaksi vuonna 1998. Heinikainen sai ostaa sen kohtuulliseen hintaan. Näin yhtiö välttyi purkukustannuksilta.

Aluksi rakennusta käytettiin varastona. Sitten välähti idea yksiöstä.

— Olin ostanut Mikkelistä 27 neliön yksiön ja huomasin, että muuntamossa oli sama pinta-ala. Miksei siitäkin voisi tehdä asuntoa? Idean saamiseen taisi kyllä liittyä hyvä seura ja kohtuullisesti punaviiniä.

Urakka kesti toista vuotta

Heinikainen on rakentanut monenlaista maanviljelyksen ohessa. Muuntamokodinkin hän suunnitteli ja rakensi pääasiassa itse. Rakennusmestari Urho Immonen piirsi tarvittavat kuvat ja toimi valvojana.

Urakka alkoi vuonna 2003 ja kesti toista vuotta.

— Töillä ei ollut kiire ja saatoimme käyttää muualta yli jääneitä tarvikkeita.

Rakennuksen seinät oli aikoinaan tehty muuraamalla betonitiilistä. Kaksinkertaisen tiilirakenteen välissä on ilmatila eristeenä.

Remontissa sisäseiniin lisättiin lämmöneristeeksi polyuretaanievyä. Yläpohjaan asennettiin puhallusvillaa. Kolmikerroksisen rakennuksen yläpohja- ja ulkokattotöitä varten oli vuokrattava nosturi.

Remontin suurin yksittäinen investointi oli porakaivo. Jätevedet johdetaan umpisäiliöön.

Remontin kokonaiskustannukset nousivat noin 50 000 euroon.

— Ei minulla ollut tarkkaa budjettia tälle hankkeelle, Heinikainen kertoo.

Menneisyyden pitää näkyä

Muuntamon alin kerros on ikkunaton ja tällä hetkellä vuokrattuna varastoksi.

Asuinkerrokseen noustaan kuistilta, joka on lähes yhtä korkea kuin itse rakennus. Kompaktista asunnosta löytyvät keittiönurkkaus, oleskelutila ja työpöytä. Kylpyhuone-wc:n vieressä on pieni sauna.

Väljällä parvella on vapaata seisomakorkeutta 190 senttiä. Sinne mahtuu parisänky ja komerorivistö.

Matalat ikkunat kiertävät katonrajassa. Muuraukseen jätettiin aukot johtojen läpivientiä varten. Näihin aukkoihin hankittiin mittatilausikkunat.

— Emme halunneet lisää aukkoja. Rakennuksesta pitää näkyä, että se on entinen muuntamo.

Ensimmäiseksi muuntamoon muutti asumaan Heinikaisen poika Joonas lukio-ikäisenä.

— Täällä saattoi välillä olla koko luokka. Sanoivat tätä kasinoksi, Jarmo Heinikainen kertoo.

Kun Joonas lähti lukion jälkeen jatkamaan opintojaan muualle, muuntamossa on asunut vuokralaisia.

Nykyinen vuokralainen Sami Väisänen on asunut muuntamossa seitsemän vuotta.

Väisäsen muutettua asuntoon asennettiin ilmalämpöpumppu. Pitkinä hellekausina alkoi olla liian kuuma. Kylmällä kaudella ilmalämpöpumppu alentaa sähkölämmityksen kuluja.

Poikamiehenä elelevä Väisänen on ollut tyytyväinen asuntoonsa. Hän on tuunannut sitä omaan makuunsa sopivaksi.

Muuntamokodin tiensuussa seisoo luonnollisen kokoinen vihreä miesveistos.

— Kaveri löysi sen roskiksesta. Pitääkin maalata se punaiseksi. Eihän se muuten erotu, kun alkaa olla niin vihreää.

Mitä opin?

Kaikki on mahdollista, kun uskoo itseensä, sanoo Jarmo Heinikainen. Muuntamon korjaamisen vuoksi Heinikainen sai pikkuisen kylähullun maineen.

— Joku sanoikin: tämä on Jarmo kyllä pimeintä, mitä oot tehnyt.

Heinikaisen isäkin oli naureskellen todennut, että kaikkea se poika keksii.

— Isä kuoli toissa syksynä ja ehti nähdä muuntamon valmiina ja toimivana asuntona.

Rakennushanke edistyi palanen kerrallaan. Viranomaistenkaan kanssa ei tullut ongelmia, kun otti asioista ja määräyksistä selvää.

— Lopputarkastuksessa rakennustarkastaja Juha Häyrinen sanoi, ettei koskaan ole vastaavaa kohdannut, mutta kaikki määräykset täyttyvät.

Missä?

Ketkä?

Mikä?

Miksi?

Mikkelin Ristiinassa Puntalan kylässä, joka sijaitsee kolmen kilometrin päässä kirkonkylästä pohjoiseen.

Vihkon tilan entinen isäntä Jarmo Heinikainen ja vuokralainen Sami Väisänen.

1950-luvulla Vihkon tilan maille rakennettu muuntamorakennus, joka remontointiin asunnoksi vuosina 2003—2004.

Muuntamo rakennettiin Vihkon tilan maille 1950-luvulla palvelemaan sähkönjakelua. Se kävi sähköyhtiölle tarpeettomaksi vuonna 1998. Rakennus kertoo tilan ja sen omistajasuvun historiasta. Asuntona se on hyötykäytössä.