59 prosenttia jätteestä kierrätykseen — Etelä-Karjala toiseksi paras alueiden vertailussa, vaikka ihan jokaista ei jätteiden lajittelu kiinnostakaan

Eteläkarjalainen tuotti viime vuonna kotitalousjätettä keskimäärin 320 kiloa. Siitä 59 prosenttia meni kierrätykseen. Kierrätysaste oli Suomen ympäristökeskuksen vertailussa toiseksi korkein Kuopion seudun 62 prosentin jälkeen ja reilusti yli maan keskiarvon 42 prosentin.

Päivi Virta-Salo

59 prosenttia jätteestä kierrätykseen — Etelä-Karjala toiseksi paras alueiden vertailussa, vaikka ihan jokaista ei jätteiden lajittelu kiinnostakaan

Suomen ympäristökeskus (Syke) selvitti 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja sitä, kuinka suuri osa jätteestä menee kierrätykseen. Selvitys on osa EU-rahoitteista Circwaste-hanketta, jossa kunnat ja maakunnat ovat sitoutuneet edistämään kiertotaloutta.

Lappeenrannan seutu eli Etelä-Karjalan koko maakunta, pärjäsi vertailussa hyvin. Täällä kierrätysaste oli toiseksi korkein Kuopion seudun jälkeen ja se oli noussut eniten edellisvuodesta. Jätteen määrä oli toiseksi pienin Joensuun seudun jälkeen.

Korkein kierrätysaste, 62 prosenttia, oli Kuopion seudulla. Siellä myös jätettä kertyi eniten, 420 kiloa asukasta kohti.

Mukana selvityksessä olivat Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vaasa. Näistä seitsemän kuntaseudun — niiden joukossa Etelä-Karjala — jätehuoltoyhtiöt pystyivät toimittamaan tiedot, joissa kotitalousjätteet oli eritelty kaikesta yhdyskuntajätteestä.

— Kierrätysasteen eroja saattaa selittää muun muassa se, että haja-asutusvaltaisella seudulla kierrättäminen voi olla vaivalloisempaa kuin tiheästi asutussa kaupungissa esimerkiksi pitkien välimatkojen takia. Tiiviisti asutuilla seuduilla oli usein korkeat kierrätysasteet, selvityksen tekijä, tutkija Tiina Karppinen Sykestä sanoo tiedotteessa.

Etelä-Karjalan jätehuolto sai hyvän tuloksen huolimatta siitä, että se kattaa koko maakunnan Luumäeltä Parikkalaan.

Hankkeen keräämät tiedot eri seuduilta eivät ole täysin yhteismitallisia. Osa kuntaseuduista on pystynyt erottelemaan kotitalousjätteiden osuuden yhdyskuntajätteistä, mutta joillakin alueilla tätä ei ole pystytty nykyisten tietojen pohjalta tekemään. Haasteita on ollut muun muassa kotona kompostoitavien keittiö- ja puutarhajätteiden määrien arvioinnissa, Sykestä todetaan.

Yksi tai kaksi prosenttia on vatipäitä, joita ei kiinnosta mikään. — Mika Suomalainen

Etelä-Karjalan kotitalouksien jätteiden kierrätysaste on jo nyt korkeampi kuin Euroopan unionin asettama tavoite 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2035 tavoite on 65 prosenttia.

Koko Suomen yhdyskuntajätteestä kierrätetään tällä hetkellä 42 prosenttia.

Etelä-Karjalan jätehuollon toimitusjohtaja Mika Suomalaisen mukaan kierrätysaste on noussut valistuksen ja sen myötä, että ekopisteitä hyötyjätteen kierrätykseen on lisätty.

Valistus ja kotitalouksissa tapahtuvan lajittelun tehostaminen ovat keinoja, joilla päästään EU:n pitkän tähtäyksen tavoitteeseen 65 prosenttiin.

— Uusia laiteinvestointeja ei kannata tehdä. Sellaiset johtaisivat jätemaksujen korotuksiin, ja sitä eivät ihmiset halua, Suomalainen sanoo.

Hän antaa 95 prosentille eteläkarjalaisista kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta arvosanan 9,5.

— Täyttä kymppiä en anna, kun aina voi parantaa.

Mutta sitten on pieni joukko, joka pilaa hyvää systeemiä.

— Yksi tai kaksi prosenttia on vatipäitä, joita ei kiinnosta mikään. He aiheuttavat järkyttävän suuria kustannuksia laittamalla muovia pahvinkeräysastioihin ja vaikka mitä.

Kommentoidut