Kielitaito on maahanmuuttajalääkäreiden akilleen kantapää — Eksoten venäläissyntyinen lääkäri Elena Kangasmuukko pyytää hoitajalta apua, kun kielimuuri nousee potilaan ja lääkärin väliin

THL ja Lääkäriliitto tekevät laajaa tutkimusta, jossa selvitetään ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden työoloja.

Mika Strandén

Venäjällä Elena Kangasmuukko työskenteli naistenlääkärinä. Nykyään hän tekee töitä Lappeenrannan keskustan neuvolassa sekä päivystysvuoroissa Armilan sairaalassa. Lappeenrannan-vuosiltaan hänellä on kokemusta monenlaisesta työstä niin Lemin Vanamokodissa kuin kotisairaanhoitajanakin. Lääkäriliiton mukaan Suomessa oli vuonna 2015 lähes 400 lääkäriä, joiden äidinkieli on venäjä ja yli 330 lääkäriä, joiden äidinkieli on viro.
Venäjällä Elena Kangasmuukko työskenteli naistenlääkärinä. Nykyään hän tekee töitä Lappeenrannan keskustan neuvolassa sekä päivystysvuoroissa Armilan sairaalassa. Lappeenrannan-vuosiltaan hänellä on kokemusta monenlaisesta työstä niin Lemin Vanamokodissa kuin kotisairaanhoitajanakin. Lääkäriliiton mukaan Suomessa oli vuonna 2015 lähes 400 lääkäriä, joiden äidinkieli on venäjä ja yli 330 lääkäriä, joiden äidinkieli on viro.

Lääkäri Elena Kangasmuukko muutti 17 vuotta sitten Pietarista Lappeenrantaan suomalaisen miehensä luo. Kangasmuukko on kotiutunut hyvin, mutta suomen kieli aiheuttaa yhä päänvaivaa.
— Kielitaitoni ei aina riitä, ja se vähän häiritsee itseäni.
Kangasmuukko puhuu vahvalla venäläisellä aksentilla, haeskelee suomalaisia sanoja.
— Potilaalle täytyy tulla tunne, että pystyn tehtävään. Onneksi saan kokeneilta hoitajilta apua ja tukea. Teemme yhteistyötä, ja hoitaja voi selittää asioita potilaalle. Pitää keksiä keinot, että ymmärrämme toisiamme ja potilaalla on turvallinen olo, sanoo Kangasmuukko ja väläyttää lämpimän hymyn.
Hymy on hyvä alku turvalliseen oloon.

Noin joka viides maahanmuuttajalääkäri kokee syrjintää

Kangasmuukko ei ole kokenut rasismia Lappeenrannassa asuessaan mutta moni ulkomaalaistaustainen lääkäri on.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa vuodelta 2013 15—22 prosenttia ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä ja hoitajista kertoi kokeneensa syrjintää työpaikalla. Potilailta syrjimistä koki 22 prosenttia, työtovereilta 16 prosenttia ja esimiehen tai johdon taholta 15 prosenttia.
Parhaillaan ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden työoloja, terveyttä ja kulttuuriseen osaamiseen liittyviä asioita selvitetään THL:n ja Lääkäriliiton tutkimuksessa.

Kielitaitoni ei aina riitä, ja se vähän häiritsee itseäni.

Eksote linjasi syrjinnästä

Syrjinnästä linjataan nykyään myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kotihoidon myöntämisperusteissa: ”Asiakas ei voi ilman perusteltua syytä valikoida hoitohenkilökuntaa sukupuolen, uskonnon, etnisen taustan tai muun vastaavan asian perusteella”.
Linjaus ei johdu rasismista, sanoo Eksoten kotihoidon palvelupäällikkö Jaana Peltola.
— Enemmänkin sillä valmistaudutaan tulevaisuuteen. Jatkossa maahanmuuttajatyöntekijöitä voi olla nykyistä enemmän. Kaikissa muissakin suurissa kaupungeissa on vastaava linjaus.
Peltolan mukaan asiakasta myös halutaan muistuttaa siitä, että hoitajaa ei voi valikoida omien mieltymystensä perusteella ilman pätevää syytä.

Tenttejä ja kliinisiä kuulusteluja

Ulkomaalaisten lääkäreiden on suoritettava suomen kielen tutkinto ja kliininen kuulustelu hyväksytysti ennen kuin he pääsevät harjoittamaan lääkärin ammattia edes rajoitetuin toimiluvin, muistuttaa geriatrian ylilääkäri, palvelupäällikkö Marja-Riitta Jaakkola Eksotesta.
— Kielitutkinnon lisäksi heidän on suoritettava kolme tenttiä, joissa kuulustellaan muun muassa Suomen lainsäädäntöä lääketieteellisten tietojen lisäksi.
Tentit ovat valtakunnallisia, ja lääkäreiden toimiluvat myöntää Valvira.
Suomen kielen opetusta Eksote järjesti lääkäreilleen muutamia vuosia sitten kolmena vuonna yhteistyössä koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa, kertoo avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Johanna Tulonen-Tapio.

Otto Ponto

Eksoten suun terveydenhuollon noin 150 työntekijästä muutama on ulkomaalaistaustainen.

Itsenäistä opiskelua lehdistä ja netistä

Lääkäriksi Pietarin lääketieteellisessä valtionyliopistossa opiskelleelle Elena Kangasmuukolle pääsy oman alan töihin Suomessa oli pitkä tie. Vasta seitsemän vuoden kuluttua Suomeen muutostaan hän aloitti työskentelyn Armilan sairaalan vuodeosastolla.
— Kun muutin Lappeenrantaan, opiskelin suomen kieltä muutaman vuoden ja olin työelämäkokeiluissa eri aloilla.
Kangasmuukko haluaa yhä parantaa suomen kieltään.
— Opiskelu jatkuu omalla ajalla. Kieltä oppii esimerkiksi suomalaisista lääkärilehdistä ja Googlen kääntäjän avulla.

Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määriä Eksotessa:

Terveys- ja hyvinvointiasemien noin 230 työntekijästä ulkomaalaistaustaisia on noin 25.
Suun terveydenhuollon noin 150 työntekijästä muutama on ulkomaalaistaustainen.
Kotihoidon 600:sta työntekijästä kuusi on ulkomaalaistaustaisia. Kotona asumisen tuki- ja lyhytaikaishoidon sekä hoiva- ja palveluasumisen yhteensä 750:n hengen henkilökunnassa on joitakin maahanmuuttajataustaisia hoitajia.
Kuntoutuskeskuksen osastoilla Armilassa työskentelee kolme venäläissyntyistä lääkäriä ja kaksi lääkäriharjoittelijaa.
Fysiatrian poliklinikalla työskentelee kaksi ulkomaalaistaustaista lääkäriä.
Vammaispalveluissa työskentelee pari ulkomaalaistaustaista henkilöä.
Luvut perustuvat yksiköiden päälliköiden arvioihin. Kaikista yksiköistä arvioita ei ollut saatavilla.

Kai Skyttä

Eksoten terveys- ja hyvinvointiasemien noin 230 työntekijästä ulkomaalaistaustaisia on noin 25.
Eksoten terveys- ja hyvinvointiasemien noin 230 työntekijästä ulkomaalaistaustaisia on noin 25.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.