Eksoteakin on ohjeistettu olemaan kertomatta tehohoidossa olevien määrää – koronaviruksen epidemiahuipuksi on arveltu toukokuun puoltaväliä.

THL julkistaa perjantaina uuden ennusteen siitä, kuinka moni tarvitsee Suomessa tehohoitoa.

Anni Reenpää

Tehohoitoa tarvitsevien ihmisten määrä on tällä hetkellä niin pieni, että julkisuudessa olevat tiedot voisivat yhdistyä tiettyyn henkilöön.
Tehohoitoa tarvitsevien ihmisten määrä on tällä hetkellä niin pieni, että julkisuudessa olevat tiedot voisivat yhdistyä tiettyyn henkilöön.

Koronaviruksen epidemiahuippu Suomessa ajoittunee aikaisintaan toukokuun toiselle viikolle, arvioi ennusteita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tekevä ylilääkäri Tuija Leino STT:lle. Arvio perustuu torstai-iltapäivän tietoon, eikä se ole lopullinen totuus.

Aiemmin THL arvioi, että epidemian huippu osuisi huhtikuun puoleenväliin. Tämä arvio oli tehty, ennen kuin oli tarkkaa tietoa valtiojohdon asettamista rajoitustoimista. Nyt ennustetta on muutettu. Leino muistuttaa, että arviot vanhenevat nopeasti.

– Nyt arvioimme, että tartuntamäärissä ennen huippua olisi yhdeksän viikkoa nousua ja huipun jälkeen yhdeksän viikkoa laskua. Nyt ollaan jo nousevassa osassa, mutta missä kohtaa, sitä on vaikea määrittää tarkasti. Huippu ei todennäköisesti ole ainakaan aikaisemmin kuin toukokuun toisella viikolla.

THL aikoo julkistaa perjantaina aamulla uuden ennusteen siitä, kuinka moni tarvitsee tehohoitoa Suomessa koronan takia. Leinon mukaan ikäjakauma tulee luultavasti olemaan sellainen, että sairaalaan ja teholle joutuvat ihmiset pääosin ovat iäkkäitä ihmisiä. Hyvin iäkkäitä ja monisairaita tehohoidollakaan ei Leinon mukaan välttämättä pystytä pelastamaan.

– Tiedetään, että varmasti osa työikäisistäkin joutuu teholle varsinkin, jos on perussairauksia, Leino sanoo.

Tehohoitopaikkojen riittävyys on terveydenhuoltohenkilökunnan riittävyyden ohelle merkittävä kysymys, sillä kokemusten mukaan tehohoito pelastaa henkiä. Koronaviruspotilaat eivät ole ainoita potilaita, jotka tarvitsevat tehohoitoa, joten paikkojen määrää ei kannata suoraan verrata tarvitsijoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut sairaanhoitopiireille viranomaisohjeen olla kertomatta julkisuuteen alueellisia tietoja koronaviruksen takia tehohoidossa olevien ihmisten määrästä, kerrotaan sairaanhoitopiireistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee perustelee viranomaisohjetta yksityisyyden suojalla. Tällä hetkellä tehohoitoa tarvitsevien ihmisten määrä on niin pieni, että julkisuudessa olevat tiedot voisivat yhdistyä tiettyyn henkilöön.

Tarkoituksena ei hänen mukaansa ole pimittää tietoa. Se, kertooko THL jatkossa tehohoidossa olevien covid 19 -potilaiden määrän, on hänen mukaansa vielä harkinnassa. Asiasta on tarkoitus keskustella jo perjantaina.

– Se on iso kulttuurinen muutos, että ryhdymme kertomaan jonkun sairausryhmän osalta, montako potilasta meillä on minkäkinlaisessa hoidossa. Minun mielestäni se on todella iso muutos siihen nähden miten me olemme sosiaali- ja terveydenhuollossa muutoin hoitaneet ihmisiä ja informoineet.

Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiristä kuitenkin kerrottiin torstaina, että tehohoidossa olevia oli neljä. Heistä nuorin on syntynyt 1980-luvun alussa.

THL:n keräämien tietojen mukaan Suomessa on todettu tähän mennessä noin 400 laboratoriovarmistettua koronavirustartuntaa. Jatkossa määrä saadaan tartuntatautirekisteristä. Sinne oli ilmoitettu torstaihin mennessä vain 304 tapausta.