Lappeenrannan Skinnarilan hovin toimettomuus ja rappeutuminen huolestuttavat — Yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa haluaisi tehdä kulttuuriteon ja pelastaa hovin, mutta rahaa ei ole

Juha-Matti Saksa on ottanut yhteyttä useille tahoille Skinnarilan hovin pelastamiseksi ja sen saamiseksi käyttöön. Kuningasajatus odottaa vielä tuloaan.

Mika Strandén

Toiveissa on, että valot syttyvät vielä uudelleen Skinnarilan hovissa. Kuva on vuoden takaa.
Toiveissa on, että valot syttyvät vielä uudelleen Skinnarilan hovissa. Kuva on vuoden takaa.

Kaksi ja puoli vuotta virattomana ollut Skinnarilan hovi kaipaa paitsi peruskorjausta myös sisältöä elämälleen. Suomen yliopistokiinteistöt ei ole löytänyt hoville ostajaa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto luopui hovin ylläpitämisestä muutaman vuoden takaisen säästökuurin jälkeen.

Yliopisto ei ole henkisesti irtautunut paikasta. Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa on huolestunut hovin tulevaisuudesta. Hän kertoo olleensa tänä vuonna yhteydessä useisiin tahoihin, jotta hovin tulevaisuus saataisiin turvattua ja rakennukselle keksittäisiin sopivaa toimintaa.

Yliopistolla on halu tehdä kulttuuriteko, ja Skinnarilan hovin pelastaminen voisi olla sellainen. — Juha-Matti Saksa

— On mietitty erilaisia ratkaisuja, joilla Skinnarilan hovi saataisiin järjelliseen käyttöön. Yliopistolla ei ole rahaa. Rinnalle pitäisi löytää sopivaa porukkaa, jolla olisi kotiseuturakkautta ja halua pelastaa hovi.

Skinnarin hovin tulevaisuuden pohtiminen on ollut Saksalle harrastus päätyön rinnalla.

— Yliopistolla on halu tehdä kulttuuriteko, ja Skinnarilan hovin pelastaminen voisi olla sellainen. Yliopisto on jo kerran, 1970-luvulla, pelastanut hovin Jaakko Nikkilän toimesta.

Skinnarilan hovilla on valmiit peruskorjaussuunnitelmat, jotka ovat suurelta osin toteuttamatta.

— Rahaa tarvittaisiin satoja tuhansia euroja. En usko, että mikään on mahdotonta, Saksa sanoo.

Suomen yliopistokiinteistöt on etsinyt Skinnarilan hoville ostajaa, jolla on paikan kulttuurihistorialliseen henkeen sopivat suunnitelmat.

Skinnarilan hovi

PIETARISSA asunut hopeaseppä Pekka Silventoinen ihastui Skinnarilan luonnon kauneuteen ja osti sieltä sadan hehtaarin tilan rakennuksineen vuonna 1895.

Silventoinen oli lähtenyt 12-vuotiaana Kerimäeltä Pietariin.

PÄÄRAKENNUS paloi, mutta tilalle valmistui uusi, Skinnarilan hovina tunnettu huvila vuonna 1904.

Pekka Silventoisen yksi tytär, laulaja Alma Silventoinen meni naimisiin säveltäjä Toivo Kuulan kanssa vuonna 1914. Kuula kuoli väkivaltaisesti Viipurissa keväällä 1918.

HOVIN kulttuurihistoriallinen kultakausi alkoi 1920-luvulla. Silloin huvilalla kävivät kesänvietossa Pekka Silventoisen lapset perheineen sekä heidän taiteilijaystävänsä. Hovi oli talvisotaan asti Suomen musiikkielämän vaikuttajien kohtauspaikka.

SKINNARILAN hovi oli Silventoisen suvun kesäpaikka vuoteen 1963 saakka, jolloin se siirtyi Lappeen kunnan ja myöhemmin Lappeenrannan kaupungin omistukseen.

RAKENNUS kunnostettiin vuonna 1978. Siitä tuli Lappeenrannan teknillisen yliopiston edustustila ja kulttuuritapahtumien pitopaikka.

ILKKA RÄSÄNEN ja Tuomo Tamper ovat tehneet Skinnarilan hovista dokumenttielokuvan. Se esitettiin Nuijamiehessä viime vuoden marraskuussa.

Kommentoidut