”Minut yllätti, miten paljon on lapsiperheitä, joilla menee huonosti” — Etelä-Karjalan Hope-yhdistyksen vapaaehtoiset saavat itsekin auttamisesta paljon, yhdistykselle tulee avunpyyntö miltei joka päivä

Etelä-Karjalan Hope-yhdistyksen vapaaehtoiset tapaavat Kaukaan varastolla monta kertaa viikossa. Ihmisten suuri auttamishalu on yllättänyt yhdistyksen vapaaehtoiset.

Kai Skyttä

Hope-yhdistyksen vapaaehtoiset puhaltavat yhteen hiileen. Kuvassa Hanna-Kaisa Salmi (vas), Pirkko Soppi ja Johanna Sivenius.
Hope-yhdistyksen vapaaehtoiset puhaltavat yhteen hiileen. Kuvassa Hanna-Kaisa Salmi (vas), Pirkko Soppi ja Johanna Sivenius.

Ovesta kulkee väkeä sisään ja ulos. On keskiviikkoilta, ja Hope ry:n varastolla Lappeenrannan Kaukaalla yhdistyksen vapaaehtoiset lajittelevat käytettyjä vaatteita, leluja ja muita tavaroita. Eteläkarjalaiset ihmiset ovat halunneet lahjoittaa niitä vähävaraisille perheille.

— Saako tänne tuoda, nainen kysyy varaston ovelta.

Kyllä saa, ja pian seuraava auto kaartaa pihaan. Nainen nostaa autosta muovisäkit, jotka pursuavat siistissä kunnossa olevia lastenvaatteita.

60 vapaaehtoista

Etelä-Karjalan Hopeen kuuluu 60 vapaaehtoista, ja he tapaavat Kaukaalla sijaitsevalla varastolla useana päivänä viikossa. Vapaaehtoisten tehtävä on lajitella lahjoituksena tulleita tavaroita, ottaa uutta tavaraa vastaan ja jakaa niitä perheille. Toiminta on kasvanut niin paljon, että yhdistys etsii varastolleen isompaa tilaa.

Ihmisten suuri auttamishalu on yllättänyt yhdistyksen vapaaehtoiset. Niinä päivinä, kun tavaraa saa tuoda varastolle, sitä tulee puolikkaan pakettiauton verran.

Yhtä lailla yllätyksenä on tullut se, kuinka paljon Etelä-Karjalassa on apua tarvitsevia, vähävaraisia perheitä. Hopella on noin 200 asiakasperhettä, ja perheissä on yhteensä yli 500 lasta. Melkein joka päivä tulee uusi avunpyyntö, sanoo Anni Pirnetkoski.

— Minut yllätti, että on paljon lapsiperheitä, joilla menee huonosti. Asiaa ei ole tullut ajateltua, koska omassa lähipiirissä ei ole sellaista nähnyt, sanoo Pirkko Soppi.

Kai Skyttä

Pienet takit roikkuvat järjestyksessä henkareilla.
Pienet takit roikkuvat järjestyksessä henkareilla.

Ei hampaat irveessä

Vapaaehtoistyötä ei tehdä hampaat irvessä ja haudanvakavasti — päinvastoin. Hopen varastolla raikuu nauru kovaa ja usein, ja tällä kertaa naiset muistelevat yhdistyksen hauskoja pikkujouluja.

Nilla Suhonen päätti liittyä Hopeen nähtyään toiminnasta ilmoituksen Facebookissa, kuten moni muukin vapaaehtoinen. Suhosella oli aiempaa kokemusta vapaaehtoistyöstä, mutta Hopeen kuuluu paljon myös paljon vapaaehtoistyön ensikertalaisia.

— Minulla ei ole varaa tukea perheitä rahallisesti, mutta tämä on minulle hyvä tapa auttaa. Pikkulasten äitinä saan Hopen ansiosta myös omaa aikaa. Meitä on niin hyvä jengi täällä, että koskaan ei ole tylsää päivää. Elämme kaikki varmaan satavuotiaiksi, koska nauramme niin paljon, Suhonen sanoo.

Kai Skyttä

Vapaaehtoistyötä Hope-yhdistyksessä tekevä Hanna-Kaisa Salmi pitää tärkeänä sitä, että hän näkee avun menevän perheille asti.
Vapaaehtoistyötä Hope-yhdistyksessä tekevä Hanna-Kaisa Salmi pitää tärkeänä sitä, että hän näkee avun menevän perheille asti.

Köyhyys herättää huolta

Yhdistykseen kuuluu pääsääntöisesti naisia, mutta mukana on kaksi miestäkin. Vapaaehtoiset tulevat hyvin erilaisista ammateista ja elämäntilanteista, ja ikähaitari on lukiolaisista eläkeläisiin. Monilla vapaaehtoisilla on jälkikasvua, ja perheiden köyhyys herättää heissä huolta.

Eläkkeellä oleva Pirkko Soppi aloitti Hopen toiminnassa muutama kuukausi sitten. Hän on lyhyessä ajassa saanut yhdistyksestä useita ystäviä.

— Olen ollut kuusi vuotta eläkkeellä ja tänä kesänä myin vapaa-ajanasuntoni. Mietin, että mitä teen sillä ajalla, jonka ennen touhusin maalla? Olin miettinyt vapaaehtoistyötä pitkään. Perheiden auttaminen kolahti, koska minullakin on neljä lasta ja kaksi lastenlasta.

Kierrättäminen ja auttamishalu ovat edenneet vapaaehtoisista myös seuraavaan sukupolveen.

— Neljävuotias lapseni on oppinut, että jos hän ei enää leiki jollain lelulla, hän voi antaa sen jollekin, joka tarvitsee lelua enemmän, Nilla Suhonen sanoo.

Kai Skyttä

Yhdistyksen varasto Kaukaalla on täynnä tavaraa. Ihmisten auttamishalu on yllättänyt monet vapaaehtoiset.
Yhdistyksen varasto Kaukaalla on täynnä tavaraa. Ihmisten auttamishalu on yllättänyt monet vapaaehtoiset.

Luetuimmat