Hiitolanjoen lohien uhkana on kehno kalatie, turbiinin kitaan päätyminen, tai voimalaitoksen valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Hallinto-oikeuden päätös hylätä Hiitolanjoen Voiman valitus kalateiden rakentamisesta on positiivinen uutinen Laatokan lohen nousua ajaville tahoille. Kalateiden rakentamista parempana vaihtoehtona pidetään kuitenkin koskien palauttamista luonnontilaan, joka parhaassa tapauksessa kaksinkertaistaisi järvilohen lisääntymisalueiden määrän Hiitolanjoen vesistössä.

Kaisa Beltran

Ritakoskella tehtiin ohijuoksutuksia tällä viikolla.
Ritakoskella tehtiin ohijuoksutuksia tällä viikolla.

Kalateiden rakentaminen Hiitolanjoelle on askel parempaan suuntaan, mutta lohien esteeksi voi vielä nousta kalateiden toimivuuden epävarmuus, sekä alasvaelluksen vaarat. Hiitolanjoen Voimalla on myös mahdollisuus valittaa asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yhtiö ei halua tässä vaiheessa kommentoida aikeitaan.

Saimaan vesi ja ympäristötutkimuksen limnologi Matti Vaittinen pitää hallinto-oikeuden päätöstä odotettuna.

— Päätös on nimenomaan odotettu, sillä näissä kestää. Osasimme toki odottaa hylättyä päätöstä.

Hänen mukaansa paras ratkaisu olisi se, että Kangaskosken ja Ritakosken voimalat lunastetaan ja kosket palautetaan luonnontilaan.

Hiitolanjoen turbiinit ovat pienempiä hyrriä, jolloin turbiinikuolleisuus on todennäköisempää. Matti Vaittinen

— Kalateiden rakentaminen on toki nykyistä parempi ratkaisu, mutta haasteena on, löytävätkö kalat sinne.

Vaittisen mukaan oleellista on kalateiden rakenne. Mikäli kalat löytävät sisääntuloaukon, ne kyllä puskevat virtaa ylöspäin. Kalateitä on toimivia ja toimimattomia, ja siksi suunnittelutyössä ei pidä kiirehtiä.

— Karmein skenaario olisi se, että Hiitolanjokeen rakennettaisiin toimimaton kalatie.

Sillisalaattia hyrräturbiinista

Toinen esille noussut huolenaihe on se, että ei riitä että kalat pääsevät kalatietä ylös, vaan niiden pitäisi päästä myös ehjänä alavirtaan. Voimalaitoksen turbiinimallista riippuen kalojen turbiinikuolleisuus voi olla huomattava.

— Mikäli keväällä lohen poikasten syönnösvaelluksen alkaessa kaikki vesi menee voimalan läpi, menevät sinne kaikki kalatkin.

Kalat jotka sattuvat ajoittaisiin ohijuoksutuksiin, selviävät turbiinien ohi.

Turbiineissa joissa pyörimisnopeus on suuri, myös iskemätodennäköisyys kasvaa. Esimerkiksi Vuoksella on massiiviset turbiinit, ja niiden todennäköisyys aiheuttaa kaloille vahinkoa on pieni.

— Hiitolanjoen turbiinit ovat pienempiä hyrriä, jolloin turbiinikuolleisuus on todennäköisempää.

Kangaskoskella on vanha Kaplan-turbiini, joka on Vaittisen mukaan kalaystävällisempi. Ritakosken neljä turbiinia ovat puolestaan kompaktiturbiineja, joissa kaloista tulee helposti sillisalaattia.

Kaisa Beltran

Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila esitteli kartalta Hiitolanjoen virkistysmahdollisuuksia.
Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila esitteli kartalta Hiitolanjoen virkistysmahdollisuuksia.

Venäläiset salakalastajat

Venäjän puolella lohet kulkevat vapaasti, sillä patorakenteita tai muita kiinteitä esteitä ei ole. Syrjäsenkosken voimala on jo raunioina, ja valvontalinjalla ollut este poistettiin vuosituhannen vaihteessa.

Venäjän ainoana ongelmana on ajoittainen salakalastus.

— Suomen patoasia on kuitenkin mittakaavaltaan paljon isompi asia. Meillä olisi tässä peiliin katsomisen paikka.

Venäläisten intresseissä on, että lohet lisääntyvät myös Suomen puolella, ja Venäjällä puolestaan tulisi laittaa resursseja kalastuksen valvontaan.

Vaittisen mukaan asiat etenevät hitaasti mutta varmasti siihen pisteeseen, että lohet pääsevät padottujen koskien yläpuolelle. Hiitolanjoki on Laatokan luonnonvaraisen lohen tärkein nousujoki. Vaittinen uskoo ihmisten näkevän järvilohen enemmänkin itseisarvona kuin kulinaarisena nautintona ja pakastimen täytteenä.

— Rautjärveläisillä on hieno asennoituminen järviloheen, ja he pitävät huolen siitä, ettei salakalastajilla ole helpot olot. Järvilohi tuo hyvän mahdollisuuden Rautjärven ja koko Etelä-Karjalan aluekehitykseen.

Rautjärven kunnalla ei ostohalukkuutta

Hallinto-oikeuden päätös hylätä Hiitolanjoen Voiman valitus ei aiheuta toimenpiteitä Rautjärven kunnassa. Kunnanjohtaja Harri Anttilan mukaan asia ratkaistiin kunnan osalta viime keväänä, eikä Rautjärven kunnalla ole suunnitelmia Ritakosken ja Kangaskosken voimaloiden suhteen.

— Kevään neuvottelut eivät tuottaneet tulosta, joten päätimme sen sijaan sitoutua Lahnasenkoskeen, eikä meillä ole muita tavoitteita tässä vaiheessa.

Kaisa Beltran

Kangaskoskella vesi oli piripinnassa. Kunnanjohtaja Harri Anttila käveli padotun uoman viertä.
Kangaskoskella vesi oli piripinnassa. Kunnanjohtaja Harri Anttila käveli padotun uoman viertä.

Kunnan alkuperäinen tavoite oli lunastaa Kangaskosken voimala. Hiitolanjoen Voiman hintavaatimukset olivat kuitenkin korkeat, ja myyntihalukkuutta löytyi sen sijaan Lahnasenkosken omistajavalta Vantaan Energialta.

Hallinto-oikeuden päätöksen myötä Hiitolanjoen Voima joutuu rakentamaan koskiin kalatiet. Anttilan mukaan jo se auttaa tilannetta, mutta toteaa rakentamisen olevan etenkin kallioisessa Ritakoskessa kova savotta. Hän uskookin koskien olevan tulevaisuudessa taloudellinen rasite omistajalleen.

— Nähtäväksi jää millaiset lähtökohdat neuvotteluihin on tulevaisuudessa. Voimme olla mukana keskusteluissa, mutta meillä ei ole tällä hetkellä omia tavoitteita.

Maakuntaliitto valmis vetovastuuseen

Maakuntajohtaja Matti Viialainen uskoo kalateiden olevan vain toiseksi paras ratkaisu, joiden toimiminen on kysymysmerkki. Hän toteaa maakuntaliiton olevan valmis ottamaan vetovastuun neuvotteluista patojen lunastamiseksi.

—Liitto on valmis käynnistämään neuvottelut välittömästi. Meillä on siihen myös viranomaisvastuu, sillä Hiitolanjoki on osa rajavesisopimusta, jossa sitoudutaan purkamaan padot ja esteet.

Viimeksi osapuolten hintanäkemykset olivat kaukana toisistaan, eikä neuvotteluita jatkettu. Viialaisen mukaan Lahnasenkosken voimalan kauppojen jälkeen on muotoutunut käypä hinta yhdelle voimalalle.

— Vantaan Energian kanssa pääsimme yhteisymmärrykseen hinnasta. Hiitolanjoen Voima voi miettiä, onko kannattavaa lähteä noin suureen investointiin.

Säätiö mukana

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikaisen mukaan säätiön roolista joen muiden pato-osuuksien suhteen ei ole ollut vielä puhetta. Hän toteaa säätiön olevan ilman muuta mukana, mikäli asiat etenevät.

— Toki padot ovat Hiitolanjoen Voiman omistuksessa, ja kunta sekä maakuntaliitto ovat ne tahot joilla on leveimmät hartiat.

Ollikainen uskoo että ratkaisu syntyy etenkin ratkaisevaan Kangaskoskeen.

— Viime vuonna ihmeteltiin, mitä järkeä oli lähteä keskimmäinen pato edellä. Siinä oli se järki että voimalaitoksen omistaja oli halukas luopumaan siitä.

Lahnasenkosken voimala oli myös jo valmiiksi säätiön maiden sisällä. Säätiön maat rajoittuvat Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitoksiin ainoastaan joen toiselta puolelta.

Fakta: Hiitolanjoki

Hiitolanjoesta 9 kilometriä virtaa Rautjärvellä, ja 44 kilometriä Venäjällä Hiitolassa.

Joessa on 14 koskea, joista Suomen puolella sähköntuotantoon valjastetut Juvankoski, Ritakoski, Kangaskoski, sekä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön lunastama Lahnasenkoski.

Hiitolanjoki on Suomen ainoa joki, jossa esiintyy täysin luonnonvarainen järvilohikanta.

Jokeen nousee myös kookasta taimenta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.