Hannu Pelkonen kaivaa Lappeenrantaa valkoisella lapiolla — meneillään on kaupungin geokemiallinen kartoitus

Maaperän kartoitus voi väljentää pilaantuneeksi epäillyn maaperän puhdistusvaatimuksia, kun normaali taustapitoisuus saadaan selville.

Marleena Liikkanen

Hannu Pelkonen ottaa maaperänäytteitä Lappeenrannassa heinäkuun ajan 10—15 näytteen päivätahdilla.

Piste kannettavan tietokoneen kartalla ohjaa Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) näytteenottajan Hannu Pelkosen Lappeenrannan amiksen jalkapallokentälle. Tarkoituksena on ottaa näyte maaperästä, mutta vastassa onkin keinonurmi. Siihen Pelkonen ei lapiotaan upota.

Näytteenottopaikkaa pitää hieman siirtää. Sopiva löytyy kivenheiton päästä, lasten liikennepuiston tuntumasta. Pelkonen irrottaa lapiolla siististi palan nurmikkoa ja nostaa sen paikaltaan. Sen jälkeen hän vaihtaa ison lapion valkoiseen puutarhalapioon. Nimenomaan valkoiseen, sillä sellaisesta ei irtoa jäämiä näytteeseen. Varavälineistössä on myös tavallisia valkoisia keittiökauhoja.

Pelkonen raaputtelee maakerroksen pintaa ja ottaa sitten puolisen litraa multaa muovipussiin. Hommaan kuuluu myös näytteenottokuopan ja ympäristön valokuvaus. Kuvat antavat tutkijoille lisätietoa.

Kun kaikki on valmista, on aika palauttaa nurmikon palanen paikoilleen ja tiivistää maa. Seuraavan sateen jälkeen näytteenottopaikkaa ei huomaa.

Pelkonen vie Lappeenrannasta kerättävät noin 220 näytepussukkaa laboratorioon Kuopioon. Laboratorio taas välittää tulokset Espooseen, jossa tutkijat tekevät niiden perusteella raporttinsa.

Marleena Liikkanen

Näytteiden nimikoiminen on erittäin tarkkaa.

Näytteet otetaan melko puhtailta paikoilta

Näytteistä tutkitaan epäorgaanisia haitta-aineita. GTK:n erikoistutkija Timo Tarvainen kertoo, että geokemiallisen kartoituksen näytteenottopaikat sijaitsevat siellä, missä ihmiset elävät ja kulkevat: teiden varsilla, puistoissa, koulujen pihoissa, leikkipaikoilla ja asuintonttien naapurustossa. Joukossa on myös syrjäisempiä kohteita, jonne kaupunkirakenne leviää tulevaisuudessa.

Ei ole järkeä lähteä puhdistamaan luontoa puhtaammaksi kuin se on. — Timo Tarvainen

Pelkonen lapioi maata, joka oletetaan melko puhtaaksi. Pilaantuneiksi epäillyiltä mailta on tarkoitus pysyä poissa, koska tutkijat haluavat tietoa tyypillisistä maaperän taustapitoisuuksista. Normaalitilanteena nähtävä taustapitoisuus toimii vertailukohtana saastumisepäilyä selvitettäessä.

Taustapitoisuuteen vaikuttavat sekä luonto että ihminen. Esimerkiksi jääkausi on irrottanut eri paikoissa eri määrän metalleja kallioperästä. Ihmisen aiheuttama hajakuormitus, kuten teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen saasteet, näkyvät todennäköisesti jokaisella näytteenottopaikalla. Tarvainen sanoo, että sekin katsotaan normaaliksi niin kauan, kun kyse on pitoisuuksista, jotka esiintyvät laajalla alueella. Esimerkiksi lyijy ja sinkki ovat haitallisia aineita, joita ihminen on levittänyt valtaosaan kaupunkiympäristöään.

Marleena Liikkanen

Näytteenottopaikkoja on noin 220 eri puolilla Lappeenrantaa kaupungin omilla mailla.

Arseenia voi löytyä keskivertoa enemmän

Lappeenrannan maaperässä on todennäköisesti keskimääräistä enemmän arseenia. Se on luontaista monin paikoin Etelä-Suomea. Arseeni on terveydelle haitallinen aine, joka voi altistaa syövälle. Tarvainen sanoo, että vaarallisen korkeita pitoisuuksia Lappeenrannasta tuskin löytyy.

Maaperän pilaantumista ja puhdistamista koskeva asetus määrittää arseenillekin yhden kynnysarvon koko Suomeen. Se on viisi milligrammaa kilossa. Lappeenrannan tyypillinen arseenipitoisuus voi hyvinkin olla kaksinkertainen. Silloin asetuksen luvun tavoittelu ohjaisi puhdistamaan maaperää, joka ei ole pilaantunut.

— Ei ole järkeä lähteä puhdistamaan luontoa puhtaammaksi kuin se on, Tarvainen sanoo.

Haitallisen arseenipitoisuuden ohjearvo kaupunkialueella on vasta 50 milligrammaa kilossa. Tarvainen vakuuttaa, ettei syytä huoleen ole niin kauan kuin taustapitoisuustaso pysyy ohjearvon alla.

Arseenin lisäksi kartoitettavana on toistakymmentä muuta metallia.

— Yleensä löytyy yksi, kaksi tai kolme paikallisesti merkittävää alkuainetta, jotka voidaan huomioida päätöksenteossa.

Marleena Liikkanen

GPS kertoo suunnitellut ja toteutuneet näytteenottopaikat tarkasti.

Pilaantunut maa jäisi kaupungin päänvaivaksi

Jos Pelkosen näytteestä paljastuisi pilaantunutta maata, ongelma siirtyisi Lappeenrannan kaupungille. Kaupunki saa tiedon ja voi miettiä, mistä haitta-aineet ovat peräisin ja onko tarvetta lisänäytteisiin. GTK:lle yksittäiset näytteet eivät ole merkittäviä eivätkä ne vaikuta taustapitoisuuteen, jonka laskukaava jättää poikkeavat luvut pois.

Kartoituksen tulokset ovat nähtävissä GTK:n karttapalvelussa ensi vuonna.

Marleena Liikkanen

Hannu Pelkosen työ jatkuu Lappeenrannassa heinäkuun ajan 10—15 näytten päivätahdilla.

Uusimmat uutiset