Viljelijän piinasyksy venyy — Juha Järvenpää on päässyt puimaan 200 hehtaaristaan vasta 10 hehtaaria eikä ole tilanteessaan yksin

Kai Skyttä

Muun muassa Konnunsuolla viljelevä Juha Järvenpää sai sunnuntaina ja maanantaina puitua neljä kuivurillista ohraa, mutta sitten sade taas keskeytti työt. Kunkin satsin kuivaaminen on vienyt kymmenen tuntia, paljon enemmän kuin ihanneoloissa.
Muun muassa Konnunsuolla viljelevä Juha Järvenpää sai sunnuntaina ja maanantaina puitua neljä kuivurillista ohraa, mutta sitten sade taas keskeytti työt. Kunkin satsin kuivaaminen on vienyt kymmenen tuntia, paljon enemmän kuin ihanneoloissa.

Syksy koettelee maanviljelijää. Viljojen korjuu on vasta alussa, vaikka tässä vaiheessa syksyä puinteja yleensä jo lopetellaan.

— Tosi huono tilanne. Sunnuntaina puinteja päästiin vähän aloittelemaan. Eilen alkoi taas sataa, ja tämä päivä on mennyt kuivatellessa, kertoi tiistaina nuijamaalainen Juha Järvenpää, joka viljelee muun muassa entisiä Konnunsuon vankilan peltoja.

Järvenpään 350 hehtaarin peltoalasta viljalla on lähes 200 hehtaaria. Puitu on vasta 10 hehtaaria ohraa.

Korjuutilanne on huono kautta maan, mutta huonoin Etelä-Karjalassa. Täällä kesän lämpökertymässä on jääty eniten Suomessa 30 vuoden keskiarvoihin verrattuna.

Jo elokuun alkupuolella, kun puintien piti alkaa, kesä oli kolme viikkoa aikataulusta jäljessä. Syksy ei ole korjannut tilannetta.

— Kasvukausi laahaa 3—4 viikkoa jäljessä normaalista. Kaikkea ei saada puitua, ellei sää oleellisesti parane, arvioi kasvinviljelyn asiantuntija Eino Heinola Pro Agria Etelä-Suomesta.

Maakunnassa syysviljat ja kumina on korjattu, mutta kauran ja kevätvehnien puinteja vasta aloiteltu. Ohraa on puitu eniten, noin neljännes. Kaikilla tiloilla ei ole puitu vielä lainkaan.

Lyhenevä päivä vaikeuttaa tilannetta

Tilanne vaikeutuu sitä mukaa kun päivä lyhenee ja kaste lisääntyy. Hyvissä oloissa vilja kuivuu kuivurissa 4—5 tunnissa, nyt kuivatus voi kestää kellon ympäri. Se hidastaa korjuuta ja lisää kustannuksia.

Loppuviikolle luvattu pouta voi vielä auttaa sadonkorjuussa, mutta laadusta ei ole enää takeita.

— On tullut paljon viestejä, että viljat ovat jo alkaneet itää tähkään, Heinola kertoo.

Itäneen viljan leivontaominaisuudet kärsivät ja paino sekä hinta laskevat.

— Entä saadaanko tarpeeksi itävää tavaraa, huolehtii Järvenpää.

Järvenpään Taurun Siemen tuottaa ainoana Etelä-Karjalassa sertifioitua siemenviljaa myyntiin. Jos vilja itää jo tähkässä, se ei enää kelpaa siemeneksi.

Ylivuotista siemenviljaa varaillaan jo

Maan huoltovarmuus ei silti vielä ole uhattuna. Pääviljalajeja on päästy eri puolilla maata puimaan, kertoo valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta.

— Siemenviljan saatavuus voi olla haaste kautta Suomen, mutta puskurivarastoa on sen verran, ettei vielä ei hätäillä, Mantila sanoo.

Järvenpää kertoo, että viljelijät ovat jo varailleet häneltä ylivuotisia siemeniä.

Oikein huonossa tilanteessa maa- ja metsätalousministeriö voisi päättää purkaa varmuusvarastoja. Siemenviljan osalta Evira voi sitä ennen hyväksyä normaalia matalamman itävyyden.

Härkäpapu menee yhä enimmäkseen rehuksi

Viljojakin huonompi on rypsin ja rapsin tilanne. Niiden valmistuminen vie lokakuun lopulle. Jos halla katkaisee öljykasvien valmistumisen, öljyn laatu heikkenee ja sadon arvo laskee.

Härkäpavulla ei mene sen paremmin, mutta suurin osa siitä viljellään yhä rehuksi, joten laatu ei ole niin tärkeää.

— Härkis on vielä marginaalinen asia, Eino Heinola huomauttaa.

Vakuutusyhtiöistä ei apua

Satovahinkokorvauksista on viljelijöille aiempaa vähemmän lohtua. Viimeiset korvaukset kansallisista varoista maksettiin viime vuonna.

Heinola uskoo, että harva viljelijä on ehtinyt tehdä vapaaehtoista satovahinkovakuutusta. Niitä tarjoaa Suomessa toistaiseksi kaksi yhtiötä, Lähitapiola ja OP.

Eikä vakuutuskaan taida auttaa. Maaseudun tulevaisuus kertoi maanantaina, että satovahinkovakuutukset eivät korvaa kasvukauden venymisen aiheuttamia satomenetyksiä. Korvattavan vahingon täytyy johtua harvinaisesta tai poikkeuksellisesta sääolosuhteesta.

Karjatiloille kesä on ollut parempi kuin viljatiloille. Nurmesta on Etelä-Karjalassakin saatu hyvä sato, ja sitä riittää karjalle. Myös sen laatu on hyvä.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.