Uhanalaisia järvilohia tappaa laitoksissa vesihome, mikä on vaaraksi koko kannalle: ”Iso uhka on olemassa”

Päivä Heiskanen

Järvilohikantaa Saimaalla pienentää ainakin parin vuoden ajan kalanviljelylaitoksissa kasvatettuja kaloja tappanut vesihome. Tehokasta torjuntakeinoa vesihomeelle ei ole.
Järvilohikantaa Saimaalla pienentää ainakin parin vuoden ajan kalanviljelylaitoksissa kasvatettuja kaloja tappanut vesihome. Tehokasta torjuntakeinoa vesihomeelle ei ole.

Vesihome uhkaa äärimmäisen uhanalaista Saimaan järvilohta. Parin viime vuoden ajan järvilohi-istukkaita eli kalanviljelylaitoksissa kasvatettuja kaloja on kuollut vesihomeeseen, joka riehuu kalanviljelylaitoksilla edelleen.

— Paikalliset istutusmäärät ovat jääneet siitä syystä vähäisiksi, Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen toteaa.

Järvilohikanta on Etelä-Saimaalla täysin istutusten varassa. Luontaisesti poikasia ei synny. Jos istukkaita tappavaa vesihometta ei saada kuriin, kanta järvissä pienenee huomattavasti.

— Iso uhka on olemassa.

Järvilohi-istukkaat tulevat Etelä-Saimaalle muun muassa Keskijärven kalanviljelylaitokselta, josta ei ole järvilohen poikasia ollenkaan saatavilla ensi keväänä.

ProAgria Pohjois-Karjalan kalanviljelylaitosten toiminnanjohtaja Kari Kujalan mukaan torjuntaa on yritetty tehdä kemikaaleilla, mutta tehokkaat keinot ovat vähissä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijan Jorma Piirosen mukaan laitosviljelylle vesihome on todellinen uhka, jos se alkaa toistua yhtä ärhäkkäänä.

— Silloin viljelyn kautta tapahtuva kannan tukeminen on vaikeuksissa.

Jos järvilohen viljely lopetettaisiin, Piirosen mukaan järvilohi häviäisi alle kymmenessä vuodessa.

Saimaan järvilohi vaeltaa eteläiselle Saimaalle syömään ja kasvamaan. Täällä kantaa pyritään suojelemaan samoin keinoin kuin muullakin Saimaalla, kalastusrajoituksilla.

Lisäksi Suur-Saimaan kalastusalue on mukana rahoittamassa maa- ja metsätalousministeriön Saimaan järvilohen kärkihanketta.

— Kyseessä on vaelluskalakantojen elvyttämisen ja voimatalouden yhteishanke, jossa suunnitellaan uutta ympäristöystävällistä pienvesivoimalaitosta ja sivu-uoman kunnostusta järvilohelle, Tiitinen kertoo.

Ongelmana järvilohen luontaisessa lisääntymisessä on ollut se, että se ei ole päässyt eteläiseltä Saimaalta takaisin kutupaikoille pohjoiselle Saimaalle, vaan sen matka on tyssännyt voimalaitoksiin.

Partakoski tärkeässä roolissa

Samankaltaiset ongelmat koskevat myös toista Saimaan uhanalaista lajia, järvitaimenta. Järvitaimenkanta Etelä-Saimaalla on pääasiassa muodostunut istutusten kautta.

Järvitaimen kuitenkin kutee luontaisesti Partakoskella Savitaipaleella.

Partakoskella kutevien taimenten määrä jää alle kymmenen kutuparin. Määrä on vähäinen, mutta Partakosken kaltaiset paikat ovat taimenen luontaisen lisääntymisen kannalta elintärkeitä.

— Vapaat virtavesistöt, joihin ei ole rakennettu, ovat Vuoksen vesistössä vähissä, Piironen toteaa.

Partakoskella on Vesa Tiitisen mukaan tehty kunnostustoimenpiteitä, esimerkiksi kutupaikkojen sorastusta.

Lajien salakalastus ei ole muodostunut ongelmaksi Etelä-Karjalassa, toisin kuin pohjoisella Saimaalla.

Vesihome

Sieni, jonka itiöitä on vedessä normaalistikin.

Laitoksissa siitä voi syntyä ärhäköitä muotoja, ja se leviää helposti.

Iskee kaloihin, joiden kunto on heikentynyt esimerkiksi kutustressin vuoksi.

Voidaan torjua kemikaaleilla sekä pitämällä kalat laitoksissa harvassa ja virtaamat suurina.

Helmi Muhonen

Helmi Muhonen

Uusimmat uutiset