Lappeenrannan koulu- ja muiden investointien perkaus alkaa — Tilojen käyttömenoista pitää nipistää 10 prosenttia, päättäjät kuvaavat tilannetta poikkeukselliseksi: ”On niin monta muuttujaa, ettei pysy perässä”

Olemassa oleviin investointeihin puututaan uudella otteella, sanoo valtuuston puheenjohtaja Ari Torniainen.

Marleena Liikkanen

Kesämäenrinteen peruskorjaus muuttunee uudisrakennukseksi, mikä viivästyttää investointia.
Kesämäenrinteen peruskorjaus muuttunee uudisrakennukseksi, mikä viivästyttää investointia.

Lappeenrannan kaupunki hakee vajaan yhdeksän miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Ne saadaan, jos kaupunki pystyy tarjoamaan palvelunsa 10 prosenttia nykyistä pienemmissä tiloissa. Muuten kaupungin talous ei kestä suunniteltuja investointeja.

Kuluvan vuoden talousarvion vuoteen 2021 ulottuva investointisuunnitelmakin saattaa muuttua.

Tämä kylvää pelkoa ihmisille siitä, että taasko ollaan lakkauttamassa jotain koulua. Jyri Hänninen

Kesämäenrineen, Lauritsalan ja Joutsenon koulut uudisrakennuksiksi

Koulupuolella tilatehokkuus kasvaisi, kun peruskorjauksen sijaan rakennetaankin uutta, mutta vähemmän.

Esimerkiksi Kesämäenrinteen yläkoulun peruskorjauksen piti alkaa tänä vuonna, mutta peruskorjauksen sijaan saatetaankin rakentaa uusi koulu myöhemmin.

Sisäilmaongelmista kärsivän Lauritsalan koulun korvaaminen uudella taas saattaisi tarvittaessa jopa aikaistua ja alkaa piankin. Joutsenon koulussakin uudisrakennusvaihtoehto kiilaa peruskorjauksen ohi.

Lukion opetusta tai lukio saattaa siirtyä yliopiston yhteyteen. Jos niin päätettäisiin, vapautuisi keskustasta lukiotilaa, ja tämä tila saattaisi korvata jonkun muun investoinnin.

Sammontaloa yhä odotellaan, Snellmanin päiväkotia ei ehkä korvatakaan

Marleena Liikkanen

Kaupunki ehkä luopuu Snellmanin päiväkotia korvaavan keskustapäiväkodin rakentamisesta.
Kaupunki ehkä luopuu Snellmanin päiväkotia korvaavan keskustapäiväkodin rakentamisesta.

Länsialueen palveluverkkosuunnitelmakin nitisee vähän liitoksistaan.

Moneen kouluun ja liikuntatilaan liittyvän 34 miljoonaa euroa maksavan Sammontalon aikataulu ja sisältökin saattavat vielä hioutua. Taloon tulee koulu, päiväkoti, kirjasto, nuorisotilat ja iso liikuntahalli.

Snellmanin päiväkodin korvaavan päiväkodin aikataulu ja rakentaminenkaan ei ole enää kirkossa kuulutettu. Keskustapäiväkodin tarvetta on jo ryhdytty selvittämään uudestaan.

— Näiden ja muiden lisäksi on vielä jäähalli mahdollisimman monitoimisena sekä tänä vuonna liikkeelle lähtevä urheilutalon peruskorjaus, listaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.).

Päättäjätkin putosivat kärryiltä

Torniainen kertoo pyytäneensä virkamiehiltä investoinneista vuoteen 2032 ulottuvan selvityksen valtuustolle. Valtuusto saa tilannekatsauksen helmikuun kokouksessaan. Investointiohjelmasta tehtäisiin päätöksiä kevään kuluessa.

— Niin moni asia on auki ja ehkä muuttuu siitä, mitä tähän asti on ajateltu, että selvitys on saatava. Tämä on todella iso ja poikkeuksellinen asia. Olemassaoleviin investointeihin puututaan uudella otteella.

Torniainen ei lähde ennakoimaan, onko tulossa joku säästökuuri.
— Muutokset ja uudisrakennuksiin painottuminen saattaa tarkoittaa sitä, että investointeihin tarvitaan ajateltua enemmän euroja, mutta säästö kertyy pienenevistä käyttökustannuksista.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola (sd.) sanoo luottamushenkilöiden tarvitsevan lisätietoa suunnitelmista.

— Luottamushenkilöille ei ole riittävästi valaistu, missä mennään. Meille pitää avata kunnolla jo varhaisessa valmisteluvaiheessa, mitä ollaan suunnittelemassa.

Liikuntainvestointien takia tarvitaan ratkaisuja

Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Jyri Hänninen (kok.) kuvailee investointikokonaisuutta möykyksi, josta on on vaikea saada otetta.

UUden monitoimijäähallin investointi kiilasi ylimääräisenä suunnitelmiin vanhan hallin katto-ongelmien takia.
UUden monitoimijäähallin investointi kiilasi ylimääräisenä suunnitelmiin vanhan hallin katto-ongelmien takia.

— On niin monta muuttujaa, ettei pysy perässä. Tilankäyttöä tehostetaan ja moni asia joudutaan miettimään uudelleen. Tämä kylvää pelkoa ihmisille siitä, että taasko ollaan lakkauttamassa jotain koulua.

Hänninen toteaa, että edessä on mahdottoman isot investoinnit käyttökustannuksineen suhteutettuna kaupungin tuloihin.

— Jotta ei-lakisääteiset liikuntainvestoinnit pystyy toteuttamaan, on tehtävä ratkaisuja. Muuten talous ei kestä eikä koulurakentaminen, monitoimijäähallin rakentaminen eikä mikään muukaan rakentaminen ole kestävällä pohjalla.

Monitoimijäähallin vaikutus vielä arvoitus

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen on varoitellut lähivuosien investointipiikistä. Tilavuokrat uhkaavat kasvaa yli kahdeksalla miljoonalla eurolla.

— Tämä yhtälö ei pidä päällään. Vuoteen 2032 ulottuva investointiohjelma on paljon merkittävämpi päätös kuin mikään tähänastisista säästöohjelmista. Positiivista tässä selvityksessä on se, että esimerkiksi homekouluongelma saattaa ratketa tämän myötä.

Sote-kiinteistöt ovat yksi kysymysmerkki, koska valtion lupaamista kompensaatioista ei ole vielä selvyyttä.

Äkkiseltään näyttää siltä, että muiden palvelujen tiloja tiivistetään, ja samalla suunnitellaan lisäneliöitä tuovia uutta monitoimijäähallia ja yleisurheiluhallia.

Marleena Liikkanen

Lukiostrategian mukaan yhteistyötä yliopiston kanssa on lisättävä, mikä saattaa tyhjentää lukiotilaa keskustasta.
Lukiostrategian mukaan yhteistyötä yliopiston kanssa on lisättävä, mikä saattaa tyhjentää lukiotilaa keskustasta.


— Jäähallille varattu 30 miljoonaa euroa on täysin tekninen luku, eikä kukaan vielä tiedä uudisrakentamisen neliöiden määrää tai niiden käytön maksajaa. On aivan eri asia, sijoitetaanko halli liikuntatoimen vuokrilla Kisapuistoon vai pyritäänkö konseptiin, jossa samaan keskittymään tulee paljon kaupallisia toimijoita, selvittää Naukkarinen.

Fakta: 10 prosentin puristus

Investointien takia kaupunkikonsernin lainamäärä kasvaa 148 miljoonalla eurolla vuoden 2022 loppuun mennessä.

Kaupungin pitäisi löytää toimitiloista kaupungin budjettiin vuosittain 8,4 miljoonaa euroa kattamaan kohonneita vuokria, jos tilojen neliömäärä pidetään entisenä.

Ongelma on tiloista aiheutuvien pääomakulujen ja hoitokustannusten kattaminen. Kaupungin olisi selvittävä noin 90 prosentilla nykyisistä tiloista tai löydettävä ulkopuolista käyttöä, joka vastaisi 10 prosentista kustannuksia.

Jos toimialat vuokraavat tiloja entisen laajuisina ja vuokrataso nousee, seurauksena on todennäköisesti laajoja toiminnallisia supistuksia.

Lähde: Olli Naukkarinen