Kysy kaverilta, mitä hänelle kuuluu — Yksinkertainen kysymys voi olla lähimmäiselle elintärkeä, muistuttaa Juho Heikka Saimaan kriisikeskuksesta

Saimaan kriisikeskus ottaa syksyllä käyttöön videovälitteisen kriistiyön, mikä parantaa avun saantia eri puolilla maakuntaa. Vapaaehtoiset ovat tärkeitä kriisikeskuksen työssä.

Kai Skyttä

Videovälitteisessä kriisistyössä asiakas ja kriisityöntekijä tapaavat etäyhteyden välityksellä. Asiakkaan täytyy olla rauhallisessa tilassa, jossa häntä ei häiritä, Saimaan kriisikeskuksen johtaja Juho Heikka kertoo.
Videovälitteisessä kriisistyössä asiakas ja kriisityöntekijä tapaavat etäyhteyden välityksellä. Asiakkaan täytyy olla rauhallisessa tilassa, jossa häntä ei häiritä, Saimaan kriisikeskuksen johtaja Juho Heikka kertoo.

Lähimmäisistä huolehtiminen ja kanssaihmisten huomiointi ovat tärkeimpiä asioita kriisin kohdatessa. Tätä painottaa kriisikeskusjohtaja Juho Heikka Saimaan kriisikeskuksesta.

— Niinkin yksinkertainen kysymys kuin ”mitä sinulle kuuluu” voi olla elintärkeä, Heikka sanoo.

Heikan mukaan toisen kokemuksia ei pidä koskaan vähätellä, koska emme voi tietää, millaista taakkaa toinen kantaa mukanaan. Hän toivoo, että esimerkiksi perusterveydenhuollossa ihminen kohdattaisiin kokonaisuutena ja hänen kanssaan olisi aikaa keskustella.

— Autetuksi tai kohdatuksi tulemisen kokemus on tärkeää.

Uutta on kriisityö videon välityksellä

Heikan vetämä Saimaan kriisikeskus on paikka, jossa elämän kriisitilanteessa oleva saa apua sekä ammattityöntekijöiltä että vapaaehtoisvoimin. Heikan lisäksi keskus työllistää kaksi kriisityöntekijää. Kriisivastaanoton lisäksi keskus keskittyy entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön, kuten koulutukseen ja tietouden jakamiseen. Erilaiset ryhmät ovat myös toiminnassa isossa roolissa.

— Nyt syksyllä otamme käyttöön videovälitteisen kriisityön. Näin pystymme auttamaan koko Etelä-Karjalan aluetta paremmin, Heikka kertoo.

Saimaan kriisikeskuksen asiakkaat ovat enimmäkseen työikäisiä, mutta ikähaarukka on 18—80. Alaikäiset ohjataan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) palveluiden pariin. Kriisikeskuksen apu on yleensä keskusteluapua joko ammattilaisen tai maallikon kanssa. Lääkäripalveluita Kriisikeskuksella ei ole, mutta yhteistyötä tehdään Eksoten kanssa. Kriisikeskusta ylläpitää samoissa tiloissa toimiva Lappeenrannan Mielenterveysseura.

Kriisivastaanotolla käy Heikan mukaan vuosittain yli kolmesataa ihmistä. Viime vuonna vastaanottokäyntejä oli yli tuhat ja yhteydenottoja sitäkin enemmän. Yksi ihminen käy vastaanotolla keskimäärin 3—4 kertaa.

Avun hakemisen kynnys on Heikan mukaan vieläkin liian korkea. Mielen ongelmiin liittyy edelleen tietty stigma, häpeäleima.

— Yhtälailla kuin ihminen voi sairastua fyysisesti, myös mieli voi sairastua tai järkkyä. Mielen ongelma ei välttämättä kestä loputtomiin, kuten ei flunssakaan, Heikka painottaa.

Lisää vapaaehtoisia tarvitaan

Vapaaehtoiset ovat kriisikeskuksessa tärkeässä roolissa. Heitä on eri tehtävissä noin 40, mutta lisää Heikan mukaan tarvitaan. Vapaaehtoiset toimivat valtakunnallisessa kriisipuhelimessa, verkon tukichateissa ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkisen tuen ryhmässä.

— Mikäli saamme resurssilisää, otamme käyttöön Suomen mielenterveysseuran kriisiauttamisen linjausten mukaiset henkilökohtaiset tukisuhteet. Tukisuhteille on alueellamme kova tarve, Heikka sanoo.

Tukisuhdetta tarjotaan tarvittaessa esimerkiksi kriisivastaanottotyöskentelyn jälkeen, ja tukihenkilöinä toimivat koulutetut vapaaehtoiset.

Saimaan kriisikeskuksessa alkaa tässä kuussa uusi tukihenkilön peruskurssi. Kurssi on täynnä, mutta koska tarve uusille vapaaehtoisille on suuri, on heti alkuvuodesta luvassa uusi kurssi.

— Toimintaamme voi tulla mukaan jo ennen kurssia, joten rohkeasti vain ottamaan yhteyttä, Heikka vinkkaa.

Mielen ongelma ei välttämättä kestä loputtomiin, kuten ei flunssakaan. — Juho Heikka

Saimaan kriisikeskus

Tarjoaa apua erilaisiin elämän ongelmatilanteisiin joutuneille ihmisille

Kriisitilanteita voivat olla esimerkiksi menetykset ja pitkittynyt suru, ahdistus ja paha olo, työelämän vaikeudet, stressi ja uupumus, sairauden aiheuttama kriisi, ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat.

Ajanvarausnumero: 05 453 0020 ma—to klo 11—13.

Sähköposti: toimisto@saimaankriisikeskus.net

Osoite: Kirkkokatu 1, Lappeenranta.

Avointen ovien tapahtuma 1. lokakuuta klo 12—15.

Juttua muokattu 20.9. klo 11.01. Korjattu kriisikeskuksen osoitteeksi Kirkkokatu 1. ja keskuksen ylläpitäjäksi Lappeenrannan Mielenterveysseura.

Vapaaehtoistyö osaksi aktiivimallia

Saimaan kriisikeskusta ylläpitävän Lappeenrannan mielenterveysseuran puheenjohtaja Jatta Kupias haluaa tuoda esiin vapaaehtoisten yhteiskunnallista merkitystä. Hän muistuttaa, että vapaaehtoistyöstä puhutaan positiiviseen sävyyn, mutta käytännössä sen arvoa ei tunnusteta tarpeeksi.

— Vapaaehtoiset tekevät paljon ja ansaitsevat siitä kiitosta — vaikka kiitoksen takia sitä ei tehdäkään, Kupias muistuttaa.

Hän ehdottaa, että vapaaehtoistyö otettaisiin mukaan esimerkiksi työttömien aktiivimallin suoritusmuodoksi.

— Varsinkin vanhempien työnhakijoiden on vaikea löytää töitä, mutta vapaaehtoisiksi he ovat tervetulleita. Yhteiskunta saisi varmasti tästä enemmän hyötyä kuin leikatusta 4,65 prosentin osuudesta päivärahaan.

— Jokaiselle löytyy varmasti oma paikka vapaaehtoistyössä, kaikille on tarvetta, Kupias kannustaa.