Onko Lappeenrannalla varaa kaikkiin investointeihin? Lappeenrannan investointisuma kasaa kaupungille säästöpaineita, mutta Eksoten uhkaava menokasvu heittää suurimman varjon: Eksoten 3 prosentin menokasvu vaatisi kaupungilta 25 miljoonan säästöt

Lappeenrannan kaupungin talous lepää huteralla pohjalla investointisuman alla. Säästökuuri odottaa, jos oma menokasvu ei painu alle prosentin.

Mika Strandén

Lappeenranta aikoo pienentää lähivuosina opetustoimen kustannustasoa, joka on ollut vertailukaupunkeja korkeampi. Kuva Kesämäen koulun väistötiloista Family Centeristä.
Lappeenranta aikoo pienentää lähivuosina opetustoimen kustannustasoa, joka on ollut vertailukaupunkeja korkeampi. Kuva Kesämäen koulun väistötiloista Family Centeristä.

Lappeenrannan kaupunki joutuu tekemään edessä olevia investointeja ja investointipäätöksiä riskialttiissa taloustilanteessa. Investointisuman suurin piikki ajoittuu ensi vuodelle, jolloin investoinnit olisivat 70,7 miljoonaa euroa.

Koska kaupunki ei pysty tuloillaan kattamaan suunniteltuja investointeja, velka kasvaa noin 153 miljoonaa euroa vuoden 2025 loppuun mennessä.

Tilanne on aidosti haasteellinen. Tiedostamme kyllä kuntien tilanteen. — Timo Saksela

Huomattavat säästötoimet ovat edessä, jos kaupunki ei onnistu rajaamaan menojen kasvua tulojen kasvua pienemmäksi. Vain näin kaupunki pystyisi kattamaan kasvavat pääomakulut.

Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina vuosien 2020 — 2022 talousarviokehykset. Asian valmistellut rahoitusjohtaja Jari Iskanius toteaa, että osa ensi vuodelle taloussuunnitelmaan otetuista investoinneista siirtynee myöhemmäksi. Tämä tarkentuu pian ensi vuoden talousarvion valmistelun edetessä.

Marleena Liikkanen

Eksoten kustannukset eivät saisi kasvaa yli 1,5 prosenttia vuodessa.

Iskanius kertoo, että taloussuunnitelman investointeihin sisältyy isojen kouluhankkeiden lisäksi muun muassa 30 miljoonan euron varaus monitoimijäähallia varten.

Eksoten 3 prosentin kasvu-ura toisi 25 miljoonan säästötarpeen

Kehysten mukaan kaupungin omien toimintojen menot saavat kasvaa keskimäärin 0,95 prosenttia lähivuosina. Tähänkään kasvuun on varaa vain siinä tapauksessa, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin menokasvu pysyy 1,5 prosentissa vuodessa.

Iskanius arvioi, ettei kuitenkaan edes 3 prosentin Eksoten menokasvu olisi poikkeuksellisen korkea. Lisäksi Iskanius varoittaa, että arvioitu kaupungin verotulokehitys on ehkä liian optimistinen.

Eksoten 3:n prosentin menokasvu tarkoittaisi kaupungille mittavaa tasapainotustarvetta. Kaupungin tulos painuisi raskaasti alijäämäiseksi.

Vuonna 2025 tasapainotustarve olisi 25 miljoonaa euroa, mikä vastaisi 2,25 prosenttiyksikön korotusta kunnallisveroon tai 16 prosentin leikkausta muihin menoihin kuin Eksoten maksuosuuteen.

Eksoten kustannusten kasvu-uran nousu 1,5 prosentista 2:een prosenttiin painaisi kaupungin tuloksen joka vuosi 1 — 3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Lainakanta kasvaisi 181 miljoonaan euroon vuoden 2025 loppuun mennessä.

Saksela: Tiedostamme kyllä kuntien tilanteen

Marleena Liikkanen

Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela kertoo, että Eksote hakee kokoa jan rakenteellisisa ja muita säästöjä.

Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtajan Tuula Karhulan mukaan realistinen menokasvu tulevalle vuodelle on 2 — 3 prosenttia.

Karhula toteaa, että tietyt ja tietyntasoiset palvelut on lain mukaan tarjottava. Eksoten asukaskohtaiset menot ovat pysyneet edelleen vertailussa alle keskitason.

Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela kertoo, että Eksoten on lisättävä ensi vuonna kotihoitoon vielä 30 uutta työntekijää. Lisäksi jotkut lakisääteiset tehtävät kasvattavat kustannuksia lähemmäs kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

— Tilanne on aidosti haasteellinen. Tiedostamme kyllä kuntien tilanteen.

Saksela toivoo, että löytyy rakenteellisia ratkaisuja. Jo aiemmin on päätetty erilaisista säästötoimista.

Saksela muistuttaa, että koko maassa sote-kustannukset ovat kasvaneet vuosittain keskimäärin 4,5 prosenttia viimeiset kymmenen vuotta.

— Siihen verrattuna Eksote on hoitanut asiansa ihan hyvin.

Saksela huomauttaa, että kunnille on tulossa valtionosuuksia, joiden Saksela soisi ohjautuvan suoraan soteen.

Sammontalo on yksi tulevista isoista investoinneista. Sen kustannuksia painetaan pari miljoonaa euroa alas, koska toisen ison investoinnin Joutsenon koulun kustannukset nousivat suunnitellusta.

Opetustoimen painettava kustannukset vertailukaupunkien tasolle

Jotkut kaupungin menot ovat pienenemässä. Lappeenrannassa lasten määrän vähentyminen vähentää ensin varhaiskasvatuksen kysyntää.

Alle kouluikäisten määrän vähentyminen leikkaa kaupungin tästä ikäluokasta saamaa valtionosuutta ensi vuonna 2 miljoonaa euroa. Lapsien ja nuorten palvelujen rahoituksessa otetaan huomioon ikäluokkien pienentyminen.

Lappeenrannan opetustoimen kustannukset oppilasta kohti ovat olleet suuremmat kuin vertailukaupungeissa. Lähivuosina on tarkoitus pienentää tätä eroa niin, että vuoden 2025 loppuun mennessä kustannuseroja olisi kavennettu 800 000 eurolla. Menojen tason alentaminen alkaisi vuonna 2021.