Koebudjetti tasapainottaa myös Eksoten alijäämät — maakunnissa valmistellaan jo koemielessä talousarvioita uudistuksen varalle, lainalla toimintaa ei voi rahoittaa

Minna Mänttäri, Minna Mänttäri

Mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu, niiden budjetista valtaosa kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Talousahdingossa painiskelevan Etelä-Karjala sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten budjetin tasapainottamisesta saadaan esimakua ensi kevääseen mennessä.

Kaikissa Suomen maakunnissa valmistellaan parhaillaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvää koebudjettia, jossa maakuntien tulot ja menot pannaan ojennukseen. Paperilla tehtävä harjoitus ei paljasta suoraan yksityiskohtia esimerkiksi Eksoten edessä olevista leikkauksista, mutta suuntaviivoja tulevaan se näyttää.

Koetalousarvioiden on tarkoitus palvella tulevia maakuntia ja valtionhallintoa maakuntauudistuksen valmistelussa ja rahoituksen riittävyyden arvioinnissa.
Sen painopiste on vuodessa 2021, mutta samalla laaditaan myös suunnitelma vuosille 2022-2023.

Koetalousarviot vastaavat todellisuutta. Ne tehdään kokoamalla nykyiset kustannukset ja sovittamalla ne arvioituun rahoitusraamiin, koska niiden on oltava maakuntauudistukseen liittyvän lainsäädännön mukaan olla tasapainoisia tai ylijäämäisiä rahavirtojen osalta.

Lakiesityksen mukaan maakunnat eivät tulevaisuudessa voi rahoittaa toimintaansa lainalla.

Tuimala: Uutta rahaa ei ole tulossa

Etelä-Karjalan liitto valmistelee koebudjettia parhaillaan yhteistyössä Eksoten kanssa.

Liiton muutosjohtaja Aija Tuimala sanoo, että tehtävä on vaativa.

Koebudjetointi tehdään nykypohjalta eli käytännössä se tarkoittasi esimerkiksi Eksoten osalta miljoonien eurojen menosupistuksia. Tälle vuodelle Eksoten alijäämäksi ennustetaan yli 15 miljoonaa euroa. Koebudjetissa alijäämiä ei synny.

— Olen kuntien ja Eksoten johdolle viestittänyt, että uutta rahaa ei ole tulossa sote- ja maakuntauudistuksen mukana. Jos maakunnalla on sen perustamishetkellä alijäämiä, kunnat joutuvat kattamaan ne itse omista budjeteistaan. Valtio ei tule alijäämiä hoitamaan, Tuimala sanoo.

Etelä-Karjalassa Eksoten kuluvan vuoden alijäämän kattamisesta suurin lasku tulisi Lappeenrannalle. Se joutuisi maksamaan yli puolet 15 miljoonan alijäämästä, jos maakunnat perustettaisiin ensi vuoden alusta.

Itkonen: Eksotelle syntyy lähivuosina ylikapasiteettia

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen sanoo, että budjetin tasapainottaminen vaatii radikaaleja toimia ilman koebudjettiakin. Jos sote-uudistus toteutuu

Eksoten on kyettävä lähivuosina siirtymään kuntakohtaisesta tarkastelusta laajempaan Etelä-Karjalan maakunnan kokoiseen näkökulmaan.

— Toimintamalleja on uudistettava ja sähköiset palvelut saatava voimakkaammin osaksi kokonaisuutta. Palveluverkosto muuttuu.

Itkonen sanoo, että Eksoten päättäjien on valmistauduttava myös siihen, että synnytykset vähenevät ja maakunnan väestömäärä laskee.

— Jos uusia potilaita ei tule, jo nyt pitäisi miettiä, miten Eksoten tulevien vuosien ylikapasiteettia saada purettua hallitusti.

Uudistus yhä epävarma, pientä jarruttelua valmistelussa

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu etenee Aija Tuimalaan mukaan Etelä-Karjalassa hyvin.

Osa maakunnista on jo ryhtynyt jarruttelemaan valmistelutyötä, sillä uudistuksen läpimeno eduskunnassa näyttää epävarmalta. Tuimala sanoo, että Etelä-Karjalassakin työtahti on hieman rauhoittunut.

— Talousvalmistelua tehdään koko ajan täysillä, mutta esimerkiksi hallintopuolella kokousten määrää ollaan vähennetty.