Lappeenrannan Armilassa kuntoutus sujuvoitui leanin takia —  Autoteollisuudesta ponnistava johtamisoppi tähtää tehokkuuteen, mutta on henkilöstölle vaativaa

Etelä-Karjalan terveys- ja sosiaalipiirin lisäksi lean-johtaminen on käytössä useissa muissakin Suomen sairaanhoitopiireissä.

Kai Skyttä

Fysioterapeuttiopiskelija Neea Pönni (vas.) ja sairaanhoitaja Niina Salovirta auttavat potilaan seisomaan. Armilan kuntoutusosaston toiminta on tehostunut lean-johtamisjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Keskiössä on potilas.
Fysioterapeuttiopiskelija Neea Pönni (vas.) ja sairaanhoitaja Niina Salovirta auttavat potilaan seisomaan. Armilan kuntoutusosaston toiminta on tehostunut lean-johtamisjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Keskiössä on potilas.

Lean-ajattelu on tullut rytinällä Suomen terveydenhuoltoon. Lean on johtamisjärjestelmä, joka tavoittelee virtausta ja olennaisten prosessien sujuvuutta.

— Siis käytännössä sitä, että tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan, sanoo Lean-asiantuntija Sari Kuitto Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä (Eksote).

Lean-ajattelun tavoitteena on hukka-ajan poistaminen, virheistä oppiminen ja jatkuva kehitys.

1950-luvun autoteollisuudesta ponnistava ajatustapa on laajentunut suomalaisen terveydenhuollon piiriin 2010-luvulta lähtien. Sen taustalla on tarve toimintojen tehostamiseen.

— Taustalla vaikuttaa väestön ikääntyminen ja henkilöstön kasvava työkuormitus, sanoo työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki.

Käytössä laajasti

Lean on käytössä laajasti eri sairaanhoitopiireissä Suomessa. Esimerkiksi  Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä Eksote ovat olleet etunenässä kehittämässä leania julkisessa terveydenhoidossa.

— Lean on suosittu. Yhden kyselytutkimuksen mukaan se on tai on ollut käytössä 70 prosentissa suomalaisista sairaaloista, sanoo yliopistonlehtori Helena Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta.

Lappeenrannassa Armilan kuntoutuskeskuksessa lean-johtaminen otettiin käyttöön vuonna 2014. Sitä ennen menetelmä oli käytössä jo muun muassa päivystyksen puolella.

— Toiminnan keskiössä on potilas. Hänen aikaansa hoidossa ja sen odottamisessa halutaan lyhentää, Armilan kuntoutuskeskuksen johtaja Jouko Saramies sanoo.

Armilassa tulokset ovatkin olleet hyviä. Kun työtavoista on karsittu pois epäolennaisuuksia, kuten päällekkäisyyksiä tai turhaa liikkumista, on potilaille annettava aika on lisääntynyt.

— Annettavan kuntoutuksen määrä on kaksinkertaistanut siitä, mitä se oli aloittaessamme neljä vuotta sitten. Myös kuntoutukseen uudestaan palaavien potilaiden määrä on vähentynyt.

Kai Skyttä

Tiimivastaava fysioterapeutti Paula Pelkonen (vas.) käy läpi muun henkilökunnan kanssa taululle tehtyjä merkintöjä. Lean-järjestelmä tehostaa ajankäyttöä ja antaa vastuuta henkilökunnalle.

Henkilökunta mukaan

Lean-johtamisessa henkilöstö otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen. Filosofian ytimessä on jatkuva kehitys.

Saramies esittelee Armilan kuntoutusosastolla olevia tauluja, joihin on kirjattu ylös kehitysideoita. Näitä ideoita käsitellään ja otetaan käyttöön viikottaisissa tiimipalavereissa. Tavoitteiden toteutumista myös mitataan, ja niistä viestitään värikoodeilla.

Esimerkiksi osastolla 1, joka keskittyy lyhytaikaiseen kuntoutukseen esimerkiksi lonkkamurtumien takia, tehtiin viime vuonna yli 100 kehitysideaa.

Lean on ollut iso muutos myös Eksoten organisaatiokulttuurissa.

— Jatkuva oman työn tarkkailu ja kehittäminen vaatii henkilöstöltä paljon. Joillekin työntekijöille se on vaikeaa, ja se on voinut vaikuttaa siihen, että he ovat hakeutuneet toisiin tehtäviin, Saramies sanoo.

Lean asettaa myös paljon paineita johtamiselle. Työtapojen kehittäminen sekä työntekijöiden sitouttaminen ja motivointi korostuvat.

— Sosiaali- ja terveysalalla on nyt kovat muutospaineet, ja se aiheuttaa epävarmuutta henkilöstössä. Hyvällä johtamisella ja sillä, että henkilöstö saa vaikuttaa omaan työhönsä, pystytään vaikuttamaan työssä jaksamiseen. Mitä paremmin henkilöstö voi, sitä parempaa palvelua myös asiakkaat saavat, sanoo Ruohomäki.

Leanissa myös riskejä

Lean-johtamisjärjestelmä on ollut suorastaan menestystarina. On olemassa lean-konsultteja ja jopa suomalainen Lean-yhdistys, joka toteaa olevansa ”suomalaisen lean-ajattelun sanansaattaja”.

Yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta leania sosiaali- ja terveysalalla on kuitenkin tutkittu vain vähän.
Leanissa vastuuta annetaan paljon työntekijöille, ja heidän oletetaan olevan motivoituneita muutokseen.
— Lean-johtamisen suurin haaste on, kuinka työntekijät saadaan sitoutettua tehtävään työhön. Muutos epäonnistuu, jos se johdetaan huonosti, Hirvonen sanoo.

Leaniin kuuluu asioiden saattaminen mitattavaan muotoon, ja siten jatkuvan kehittymisen päämäärä.
— Esimerkiksi hoitotyössä on asioita, joita ei ole helppo siirtää mitattavaan muotoon. Potilaille jutteleminen käytävällä voi näyttäytyä tehostamista tarvitsevana hukkatyönä, kun se todellisuudessa voi olla potilaalle erittäin arvokas hetki.

Lean on tällä hetkellä trendi, mutta johtamistyylit vaihtelevat. Vielä 1990-luvulla vaikutti vahvasti new public management -niminen suuntaus. Sen ideana oli käyttää olemassa olevaa henkilöstöä mahdollisimman tehokkaasti.
— Leanissa voi olla riski, että sitä käytetään väärin. Kun toiminnot sujuvoituvat, voidaan alkaa vähentää henkilöstöä, vaikka se ei ole ollut alkuperäinen tarkoitus.

Fakta: Lean-ajattelu terveydenhuollossa
Filosofia korostaa virtauksen ja keskeisten prosessien sujuvuutta.
Keskiössä on potilas, jolle halutaan antaa laadukkaampaa palvelua, esimerkiksi vähemmän jonotusta ja sujuvaa hoidon etenemistä.
Henkilöstölle tämä tarkoittaa tehostuneita työtapoja, epäolennaisuuksien karsimista sekä oman työn jatkuvaa kehittämistä.
Leanin on todettu aikaansaavaan myönteisiä tuloksia esimerkiksi tuottavuudessa, palvelun laadussa ja henkilöstön tyytyväisyydessä.
Leanissa tavoitteena on jatkuva kehitys ja hukan poistaminen. Kehitystä myös mitataan.
Leania voidaan käyttää paitsi työprosessien, myös työtilojen parantamiseen.
Lähde: Työterveyslaitos