Onni Toivanen hieroo Ketterän lihakset pelikuntoon – Mestis-pelaaja ehtii työskentelemään puolipäiväisesti

Kalle Sipiläinen

Imatran Ketterä loi Onni Toivaselle puolipäivätyöpaikan hierojana, joksi hän opiskeli vuosi sitten. Omien asiakkaidensa lisäksi Toivanen hieroo myös Ketterän muita pelaajia. Tässä rutisteltavana on hyökkääjä Ville Tenosalmi.
Imatran Ketterä loi Onni Toivaselle puolipäivätyöpaikan hierojana, joksi hän opiskeli vuosi sitten. Omien asiakkaidensa lisäksi Toivanen hieroo myös Ketterän muita pelaajia. Tässä rutisteltavana on hyökkääjä Ville Tenosalmi.

Kaksi vuotta sitten hyökkääjä Onni Toivanen, 24, oli entinen liigakiekkoilija. Sopimus SaiPan kanssa oli päättynyt keväällä, ja jääkiekosta ei tullut hänelle ammattia. Seuraavana syksynä pelit jatkuivat kaksi sarjaporrasta alempana Suomi-sarjassa pelanneessa Imatran Ketterässä.

Toivanen on Ketterän miehiä edelleen. Perjantaina alkavalla kaudella sarjatasona on Mestis ja ammattina hieroja.

Pelaan jääkiekkoa, koska se on hauskaa.

— Kun sopimus SaiPaan loppui, täältä ehdotettiin hierojaksi kouluttautumista oppisopimuksella. Kun ei mitään ammattia ollut, lähtemistä ei tarvinnut kauan miettiä. Pystyin yhdistämään molemmat asiat, pelaamisen ja ammatin hankkimisen, Toivanen kertoo.

Mestiksessä arki on tiivistä

Toivanen on töissä Vuoksen Soturit -nimisellä firmalla, joka on Ketterän varainhankintayhtiö. Hierojana hän työskentelee puolipäiväisesti, sillä myös jääkiekon toiseksi ylimmällä sarjatasolla arki on tiivistä. Mestis on puoliammattilaissarja, jonka runkosarjassa pelataan 50 ottelua ja päivän aikana saatetaan harjoitella parikin kertaa.

— Asiakkaita on 1—3 päivässä, mitä treenien välissä ehtii. Jos ehdin tänne yhdeksi ja neljältä pitää olla taas hallilla, ei siinä ihan hirveän montaa asiakasta ehdi ottaa.

Samalla Toivanen on myös Ketterän hieroja, ja puolet hierottavista onkin pelikavereita. Muista asiakkaista monet ovat löytyneet puskaradion kautta.

— Niin se yleensä tällaisissa hommissa toimii, vaikka on meillä Facebook-sivutkin ja mainoksiakin pyörii. Tutut juttelevat ja kehuvat, sieltä ne uudet asiakkaat yleensä tulevat.

— Pelikavereista jotkut käyvät viikoittain, jotkut eivät käy ollenkaan

Miten hieroja/pelaaja-yhdistelmä onnistuu pelejä ennen, kun pitäisi itsekin valmistautua otteluun?

— Jos joku pyytää pientä niskahierontaa tai vähän pakaranavausta, niin kyllähän sitä tekee. Ei sitä koe työksi, enemmän se on auttamista.

— Oma lihashuolto menee sitten perinteisellä venyttelyllä.

Toivanen aikoo kouluttautua eteenpäin. Hän haki opiskelemaan fysioterapiaa Lappeenrantaan, mutta jäi varasijalle.

— Jatko-opinnot ovat kyllä mielessä. Fysioterapiaa tai jotain, missä ollaan ihmisten kanssa tekemisissä.

Pikkupojalla isot haaveet

Kahden kauden aikana Toivanen pelasi SaiPassa yhteensä 14 liigaottelua. Oliko paha pettymys, ettei läpimurto liigapelaajaksi onnistunut kasvattajaseurassa?

— Vaikea sanoa. Pikkupojallahan on isot haaveet, mutta en ikinä pitänyt realistisena, että minusta tulisi jääkiekon ammattilainen. Liigarinkiin pääseminen on vasta ensimmäinen steppi. Sen jälkeen pitää tehdä paljon töitä, että pääsee pelaamaan ja saa siitä ammatin.

Toivanen arvioi, että läpimurto jäi kiinni monesta syystä.

— Eniten kaiketi siitä, etten ollut tarpeeksi hyvä.

Teitkö riittävästi töitä unelman eteen?

— Luulin tekevänäni. Jälkeenpäin olen miettinyt, että olisin voinut tehdä enemmänkin.

Nyt Toivanen yrittää ottaa jääkiekon enemmän harrastuksena.

— Pelaan jääkiekkoa, koska se on hauskaa. En siksi, että siitä pitäisi saada ammatti.

Hallilla saa viettää joka tapauksessa aikaa, vaikka ei olisikaan ammattikiekkoilija. Kyse on elämäntavasta.

— Kun 13-vuotiaana pääsin yläasteelle, alkoivat aamujäät. Siitä lähti oikeasti täysipäiväinen harjoittelu. Silloin alettiin kehittää pelaajia. Siitä asti kun on viettänyt aikaa jäähallilla, niin jotenkin sen kokee omakseen.

Kalle Sipiläinen

Kalle Sipiläinen

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.